Aito kansanliike palvelujen puolesta
Loka-marraskuussa pidettävät Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n vaalit ovat tärkeät koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Mikäli vaalien tuloksena liitossa vahvistuu selkeästi ja radikaalisti julkisia palveluja puolustava linja, on sillä merkitystä sekä palveluissa työskenteleville että niiden käyttäjille. Kyseessä on myös kunnallisen päätösvallan puolustaminen markkinameininkiä vastaan.
– Jäsenistön palkkaehdot, työn arvostus ja kaikinpuolinen selkeä edunvalvonta tulee olla etusijalla. Myös ay-liikkeen sisäisen demokratian palauttaminen on tärkeää, on päästävä ylätason toimitsijavallasta kohti aitoa kansalaisliikettä, sanoo ylöjärveläinen vahtimestari Jouko Koivunen.
Vaikka kansalaisten enemmistö monien tutkimusten mukaan kannattaa verovaroin tuotettuja ja demokraattisessa valvonnassa olevia julkisia palveluja, ovat SDP ja Vasemmistoliitto poliittisin sopimuksin menneet mukaan palvelujen yksityistämiseen.
– Niiden ay-politiikka määräytyy puoluejohdon tarpeiden mukaan, ei oman aatteen, jäsenistön etujen ja palvelujen käyttäjien tarpeista.
Ay-liikkeen näytettävä uutta suuntaa
Jouko Koivunen on ensi kertaa ehdokkaana kunta-alan ay-vaaleissa, sillä nykyisen JHL:n jäsen hän on ollut vuodesta 2001 saakka. Sitä ennen hän työskenteli pitkään metallialalla, ja ehti olla neljä kertaa Metalliin liittokokousedustajana. Tuntumaa ay-liikkeeseen hänelle on ehtinyt karttua.
– Aiemmin olin Vasemmistoliiton listoilla, mutta kun puolue on sopeuttanut myös ay-politiikkansa hallituskelpoiseksi, olen nyt Julkisten palvelujen puolesta -vaaliliiton ehdokkaana. Vaaliliiton vahvuutena on jäsenistön tarpeista nouseva tavoiteasettelu ja toiminta, joita ei ole alistettu puolueiden tarpeille, sanoo Jouko Koivunen.
Vaaliliitossa on mukana SKP:n jäseniä, sen kannattajia ja muista radikaalin ay-politiikan linjalla olevia.
– On kyseenalaistettava työnantajien kasvanut valta ja pääoman otteen kasvu koko yhteiskunnassa, myös palvelujen tuottamisessa. JHL ja koko ay-liike kykenee vastaamaan työelämän ja palvelujen tuottamisen haasteisiin, jos se uskaltaa demokratisoida oman toimintansa, irrottautua eduskuntavasemmiston talutusnuorasta ja käyttää tarvittaessa joukkovoimaansa, linjaa Jouko Koivunen ay-liikkeelle asettuvia tehtäviä.
Ay-liike ei Koivusen mukaan radikalisoidu puolueiden ehdoin, mutta kansanliikkeen tavoin toimiva ay-liike voi muuttaa puolueita. Ja jos poliittinen työväenliike ei lähde tähän mukaan, syntyy aikaa myöten uusi poliittinen työväenliike.
– Kapina voi lähteä liikkeelle juuri erilaisilta palvelualoilta, jos niiden ”prekariaatit” löytävät toisensa. Kun etujen polkemisessa saavutetaan tietty raja, ei ole muuta keinoa kuin mennä eteenpäin, arvioi Jouko Koivunen.
HANNU OITTINEN
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
