Kesäkuussa 2025 Haagin kaduille kokoontui monimuotoinen joukko rauhanaktivisteja, feministisiä verkostoja ja työväenliikkeen toimijoita vastustamaan Naton huippukokousta – mukana oli myös SKP:n rauhanryhmän jäsen Liisa Taskinen, joka raportoi tapahtumista paikan päältä. Euroopan militarisoitu nykyhetki tuo esiin tarpeen uudenlaiselle rauhantyölle, joka ei tyydy reagoimaan kriiseihin vaan etsii aktiivisesti vaihtoehtoja aseisiin ja varustelukierteeseen.   

Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.

YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.