Rauhanpuhe on radikalismia – tervetuloa vuoteen 2025 

Naton vuosittaiset huippukokoukset keräävät vuosi vuodelta laajenevia vastakokouksia ja mielenosoituksia. Juhannusviikonloppuna Haagiin kokoontui suuri joukko Naton vastustajia ja rauhan puolestapuhujia eri puolilta maailmaa, juuri ennen Nato-maiden valtionpäämiesten saapumista kaupunkiin. Järjestelyistä vastasi alkuvuodesta syntynyt paikallinen rauhanjärjestöjen yhteistyöorganisaatio Nieuwe Vredesbeweging – Uusi rauhanliike. Se kertoo tavoitteekseen luoda monipuolinen ja moniääninen alusta rauhaan sitoutuneille ihmisille ja organisaatioille, jotka vastustavat nykyistä sotapolitiikkaa ja pyrkivät kestävään rauhaan. Järjestö pyrkii tarjoamaan tilaa erilaisille visioille ja näkökulmille, jotka ovat linjassa demilitarisoinnin ja konfliktien lieventämisen yleisten tavoitteiden kanssa. Jäsenten kirjo onkin moninainen: nykyjärjestelmän kukistamiseen tähtäävästä poliittisesta liikkeestä yleishumanistisiin rauhanliikkeisiin, kuten Kirkko ja rauha -liikkeeseen, Naisten kestävän rauhan verkostoon ja Lääkärit rauhan puolesta -järjestöihin.   

Tapahtumat alkoivat juhannusaattoiltana yhteisellä illallisella. Osallistujia oli useita kymmeniä. Videotervehdyksen lähetti Jeremy Corbyn, Britannian työväenpuolueen entinen puheenjohtaja ja sittemmin puolueesta erotettu, nyt sitoutumaton vasemmistoparlamentaarikko jo vuodesta 1983. Hän tuomitsi tiukoin sanakääntein militarismin ja sotapolitiikan.  

Juhannuspäivä oli omistettu Naton huippukokouksen vastakokoukselle. Avauspuheenvuorossaan Belgian työväenpuolueen pääsihteeri Peter Mertens kuvaili värikkäästi Naton nykytilannetta, päätöksentekoa ja "kuningas" Trumpin hännystelyä. Kun Trump päähänpistona vaatii Naton jäsenvaltioita nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, muuttuu se hetkessä normiksi. Nyt jäsenvaltiot ihmettelevät, mistä rahat hankitaan. Trumpin vedolla on selvä motiivi – Yhdysvallat on suurin asekauppias. Kestää aikansa ennen kuin EU-maat pystyvät kilpailemaan sen kanssa. Suomella on suuret odotukset asekaupassa, ja ensimmäisistä omistusjärjestelyistä on jo uutisoitu. Aika näyttää, mihin aseteollisuuden voitot lopulta valuvat. Entä onko kilpavarustelu todella se, mihin haluamme hupenevat luonnonvaramme käyttää?  

Päivä jatkui useilla rinnakkaisilla työpajoilla. Otsikolla "Sota maahanmuuttajia vastaan" puhuttiin muun muassa rajojen militarisoinnista. Kokonaan aidattuja Venäjän vastaisia rajoja on Baltiassa, Puolassa, osassa Valko-Venäjää ja Itävaltaa. Suomen aitahankkeita ei mainittu. Aitoja perustellaan turvallisuustarpeilla, kuten meilläkin. Euroopan etelärajana toimii Välimeri, johon on hukkunut tuhansia turvapaikkaa ja yleensäkin elämän edellytyksiä etsineitä ihmisiä. Euroopan maa- ja merirajoja valvoo Frontex, 20 vuotta sitten perustettu virasto, jonka päätehtävä on ollut torjua turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia, erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä. Libyaan pysäytettyinä on ainakin 150 000 ihmistä keskitysleirimäisissä oloissa odottamassa kohtaloaan. Kreikassa noin 55 000 ihmistä on työnnetty takaisin merelle. Viime vuonna EU:n alueelta poistettiin 56 200 henkilöä. Frontex edustaa neokolonialismia, rajojen militarisointia ja linnake-Eurooppa-ajattelua, joka kuitenkin edistää ihmissalakuljetusta, siihen liittyvää rikollisuutta, ihmisten hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Frontex on EU:n rasistisen ja kuolemaa tuottavan maahanmuuttopolitiikan ruumiillistuma. Niinpä on syntynyt liike Abolish Frontex – Kumotaan Frontex, joka pyrkii yhteiskuntaan, jossa ihmisten vapaa liikkuvuus on mahdollista. Jos olisi ollut aikaa, olisin kertonut Suomen ja Venäjän rajan tilanteesta: suunnitelmista, joissa pikakoulutetut rajavartijat arvioivat nopeasti, onko rajan ylittäjä suojelun tarpeessa vai palautetaanko hänet Venäjälle ilman oikeutta jättää turvapaikkahakemusta.  

Loppuiltapäivän työpajassa kuuntelin kertomuksia feminismistä vaihtoehtona sotakiihkoiselle patriarkaatille. Huonoin tilanne on Afganistanin naisilla, jotka on suljettu kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.   

Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä oli erään panelistin toteamus, että valkoiset miessosialistit eivät ajattele naisia vaan työläisiä  ja työläisiksi mielletään vain miehet. Kuitenkin nykyään yli puolet työläisistä on naisia. Mitenkähän meillä?  

Keväällä 2023 syntyi maailmanlaajuinen naisten verkosto Maailman naiset rauhan puolesta liittoutuneena Natoa vastaan (GWUAN)  (www.womenagainstnato.org). Verkosto  on kasvanut ja toimii aktiivisesti etäyhteyksin ja sähköpostitse. Se osallistui näkyvästi Haagin tapahtumiin ja järjesti oman tilaisuutensa myös Amsterdamissa. Verkoston aktiiveja saapui paikalle ympäri Eurooppaa, Australiasta ja Yhdysvalloista.  

Sunnuntaina 22.6. järjestettiin suuri Nato-vastainen mielenosoitus. Lisäpontta mielenosoittajille antoi saman aamun pysäyttävä uutinen: Yhdysvaltojen koneet olivat pommittaneet Iranin ydinvoimatutkimuslaitoksia. Vain hetkeä aiemmin jopa Yhdysvalloissa oli todettu, ettei Iran valmistele ydinasetta. Pommituspäätös oli siis täysin poliittinen. Mielenosoitus oli iloinen, värikäs ja äänekäs tapahtuma. Kaupunki oli koristeltu Naton lipuin, mikä innosti mielenosoittajia rytmikkäisiin iskulauseisiin. Brysselistä oli tullut kahdeksan bussillista osallistujia, ja pääsin paluumatkalle mukaan osallistuakseni 23.–24.6. järjestettyyn rauhanfoorumiin.  

Kaksipäiväisellä foorumilla oli laaja järjestäjäpohja. Euroopan vasemmiston puheenjohtaja Walter Baier käytti avajaispuheessaan voimakkaita sanoja. Hän sanoi läntisten johtajien pelaavan ihmisten elämällä, tulevaisuudella ja planeettamme kohtalolla. Siksi rauhanliike on kamppailua olemassaolostamme.   

Gazan sota on herättänyt laajoja mielenosoituksia maailmanlaajuisesti. Baier totesi myös, että Euroopan vasemmisto tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan heti ensimmäisenä päivänä, koska sota aiheuttaa kärsimystä ja tuhoa, ja se rikkoo kansainvälistä lakia.   

”Kansainvälinen oikeus on viimeinen turvamme kaaosta ja maailmansotaa vastaan. On sanottava selvästi: kyseessä ei ole vain Venäjän ja Ukrainan välinen sota, vaan Venäjän ja Naton, ydinasevaltojen välinen konflikti. Sodan on loputtava – ukrainalaisten, venäläisten, Euroopan ja koko maailman tähden. Nato ja EU eivät ole viattomia. Tahdomme oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan, emme Trumpin ja Putinin välistä diiliä. Todellinen rauha tarkoittaa Ukrainan itsenäisyyden kunnioittamista, venäjänkielisten yhteisöjen oikeuksien turvaamista lailla – ei asein – sekä Ukrainan puolueettomuutta, kuten Suomi joskus oli ja Itävalta edelleen on. Näistä asioista oli jo sovittu maaliskuussa  2022, mutta Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson pilasi neuvottelut”, sanoi Baier puheessaan.  

Baier jatkoi kertomalla uudesta varustautumiskierteestä. ”EU-maiden puolustusbudjetit ovat yhteensä maailman toiseksi suurimmat ja ylittävät reilusti Venäjän asemenot. Kyse on aseteollisuuden voitoista – meidän verorahoillamme. Sen vaikutus Euroopan maiden talouteen on kuin tsunami: ei puolustusta, vaan tulevaisuuttamme uhkaava tuho”, sanoo Baier.  

Kahden päivän aikana toistui eri näkökulmista  viesti nykytilanteen uhkaavuudesta. Puhujat korostivat, että rauha ei ole vain sodan puuttumista, vaan vakaa ja turvattu yhteiskunta, jossa peruspalvelut toimivat, sosiaaliturva on riittävä ja ihmisillä on kunnon työpaikat ja palkat. Kaikkien sotaa vastustavien voimien on yhdistyttävä – myös ympäristöliikkeiden.  

Väkevien puheenvuorojen vastapainoksi Monnaie-teatterin aukiolla järjestettiin rauhantapahtuma ja pieni performanssi. Lopulta osa väestä tanssi musiikin säestyksellä. Myöhemmin illalla oli mahdollisuus tanssia lisää paikallisen, afrokolumbialaista perinnemusiikkia esittävän mainion kokoonpanon Turikumwen tahdissa.  

Rauhanliikettä ja rauhaa haluavien yhteistyötä tarvitaan kaikkialla – myös Suomessa. Gazan sota on herättänyt ihmisiä. Yltiöpäinen militarismi ja vihanlietsonta sekä käsittämättömät vaatimukset puolustusbudjetin kasvattamiseksi kaikkien peruspalvelujen kustannuksella nostattavat lisää kysymyksiä. Eikö muka ole muuta tietä? Onko Suomen johto todella näin rähmällään länteen? Rauhanjärjestöiltä on viety rahoitus, mutta äänen ei pitäisi vaieta. Yhteistyössä on voimamme – siihen luottakaamme!