Keywords:
Naton huippukokous ja sen vastaiset tapahtumat - Brysselistä Washingtoniin
Nato pitää 75-vuotisjuhlakokouksen Washington D.C:ssä 9.-11. heinäkuuta. Suomea edustaa presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Presidentin kanslia tiedotti asiasta 2. heinäkuuta. Kokousta pohjustettiin urheiluhenkisessä tapaamisessa Pohjois-Norjassa ennen juhannusta Norjan pääministeri Jonas Gahr Stören ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa.
– Kävimme läpi sitä, miten toimimme huippukokouksessa ja miten tulemme työmme jakamaan. Löysimme monia asioita, joita voimme edistää yhdessä Washingtonissa, nosti presidentti Stubb esille kanslian tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan kokous ja Suomen tavoitteet eivät vaikuta edistävän rauhaa maailmassa:
“Huippukokouksen pääaiheita ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, Ukrainalle annettava vahva tuki, Ukrainan ja Naton suhteen tiivistäminen sekä yhteistyö Naton kumppanien kanssa. Suomen tavoitteena on, että Washingtonin kokouksessa tehdyt päätökset muodostavat sillan Ukrainan Nato-jäsenyyden toteutumiselle. Suomi pitää tärkeänä, että kokous vahvistaa myös Naton kumppanuussuhteita sekä Euroopan unionin että Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Nato juhlii huippukokouksessa 75-vuotista taivaltaan.”
Huippukokous ei jää huomiotta rauhanliikkeeltä. Viime vuonna syntynyt rauhanjärjestöjen ja aktivistien maailmanlaajuisen verkoston Global Women for Peace United Against Nato - GWUAN (Maailman naiset rauhan puolesta yhdessä Natoa vastaan) jäsenet järjestävät Nato-vastaisen tapahtuman 6.-7. heinänkuuta niin ikään Washingtonissa runsaine oheistapahtumineen. Tämä on jatkoa ensimmäiselle tapahtumalle vuosi sitten Brysselissä, josta Tiedonantajakin kertoi. Jo huhtikuussa on alkanut rauhankävely Mainen osavaltiosta Washingtoniin.
Valmisteilla on 200 valokuvan näyttely ja viime vuonna aloitettu vetoomus, jotka on tarkoitus lähettää maailman hallituksille.
Lisätietoja saa ja tapahtumia voi seurata osoitteessa nonatoyespeace.org/agenda
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.
Hallitus jätti toukokuussa lausuntokierrokselle luonnoksen valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Lausuntoja luonnokseen jätti 98 erilaista tahoa kansalaisjärjestöistä ja liitoista aina viranomaisiin asti. Monet näistä löysivät puutteita ohjelmaluonnoksesta.
- 1 / 3
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.