Keywords:
Naton huippukokous ja sen vastaiset tapahtumat - Brysselistä Washingtoniin
Nato pitää 75-vuotisjuhlakokouksen Washington D.C:ssä 9.-11. heinäkuuta. Suomea edustaa presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Presidentin kanslia tiedotti asiasta 2. heinäkuuta. Kokousta pohjustettiin urheiluhenkisessä tapaamisessa Pohjois-Norjassa ennen juhannusta Norjan pääministeri Jonas Gahr Stören ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa.
– Kävimme läpi sitä, miten toimimme huippukokouksessa ja miten tulemme työmme jakamaan. Löysimme monia asioita, joita voimme edistää yhdessä Washingtonissa, nosti presidentti Stubb esille kanslian tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan kokous ja Suomen tavoitteet eivät vaikuta edistävän rauhaa maailmassa:
“Huippukokouksen pääaiheita ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, Ukrainalle annettava vahva tuki, Ukrainan ja Naton suhteen tiivistäminen sekä yhteistyö Naton kumppanien kanssa. Suomen tavoitteena on, että Washingtonin kokouksessa tehdyt päätökset muodostavat sillan Ukrainan Nato-jäsenyyden toteutumiselle. Suomi pitää tärkeänä, että kokous vahvistaa myös Naton kumppanuussuhteita sekä Euroopan unionin että Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Nato juhlii huippukokouksessa 75-vuotista taivaltaan.”
Huippukokous ei jää huomiotta rauhanliikkeeltä. Viime vuonna syntynyt rauhanjärjestöjen ja aktivistien maailmanlaajuisen verkoston Global Women for Peace United Against Nato - GWUAN (Maailman naiset rauhan puolesta yhdessä Natoa vastaan) jäsenet järjestävät Nato-vastaisen tapahtuman 6.-7. heinänkuuta niin ikään Washingtonissa runsaine oheistapahtumineen. Tämä on jatkoa ensimmäiselle tapahtumalle vuosi sitten Brysselissä, josta Tiedonantajakin kertoi. Jo huhtikuussa on alkanut rauhankävely Mainen osavaltiosta Washingtoniin.
Valmisteilla on 200 valokuvan näyttely ja viime vuonna aloitettu vetoomus, jotka on tarkoitus lähettää maailman hallituksille.
Lisätietoja saa ja tapahtumia voi seurata osoitteessa nonatoyespeace.org/agenda
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Kesäkuussa 2025 Haagin kaduille kokoontui monimuotoinen joukko rauhanaktivisteja, feministisiä verkostoja ja työväenliikkeen toimijoita vastustamaan Naton huippukokousta – mukana oli myös SKP:n rauhanryhmän jäsen Liisa Taskinen, joka raportoi tapahtumista paikan päältä. Euroopan militarisoitu nykyhetki tuo esiin tarpeen uudenlaiselle rauhantyölle, joka ei tyydy reagoimaan kriiseihin vaan etsii aktiivisesti vaihtoehtoja aseisiin ja varustelukierteeseen.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.
- 1 / 3
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.