Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus allekirjoitettiin viime joulukuussa Washingtonissa. Orpon hallitus on valmistellut esityksen eduskunnalle allekirjoitetun sopimuksen hyväksymiseksi. Lausuntokierroksella ollut esitys on herättävät ihmetystä, huolta ja hämmästystä.
Keywords:
Naton huippukokous ja sen vastaiset tapahtumat - Brysselistä Washingtoniin
05.07.2024 - 14:30
(updated: 08.08.2024 - 14:19)
Tällaisellakin kuvalla mainostetaan viikonlopun laajoja rauhantapahtumia Washington D.C:ssä. Kuva nonatoyespeace.org
Nato pitää 75-vuotisjuhlakokouksen Washington D.C:ssä 9.-11. heinäkuuta. Suomea edustaa presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Presidentin kanslia tiedotti asiasta 2. heinäkuuta. Kokousta pohjustettiin urheiluhenkisessä tapaamisessa Pohjois-Norjassa ennen juhannusta Norjan pääministeri Jonas Gahr Stören ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa.
– Kävimme läpi sitä, miten toimimme huippukokouksessa ja miten tulemme työmme jakamaan. Löysimme monia asioita, joita voimme edistää yhdessä Washingtonissa, nosti presidentti Stubb esille kanslian tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan kokous ja Suomen tavoitteet eivät vaikuta edistävän rauhaa maailmassa:
“Huippukokouksen pääaiheita ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, Ukrainalle annettava vahva tuki, Ukrainan ja Naton suhteen tiivistäminen sekä yhteistyö Naton kumppanien kanssa. Suomen tavoitteena on, että Washingtonin kokouksessa tehdyt päätökset muodostavat sillan Ukrainan Nato-jäsenyyden toteutumiselle. Suomi pitää tärkeänä, että kokous vahvistaa myös Naton kumppanuussuhteita sekä Euroopan unionin että Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Nato juhlii huippukokouksessa 75-vuotista taivaltaan.”
Huippukokous ei jää huomiotta rauhanliikkeeltä. Viime vuonna syntynyt rauhanjärjestöjen ja aktivistien maailmanlaajuisen verkoston Global Women for Peace United Against Nato - GWUAN (Maailman naiset rauhan puolesta yhdessä Natoa vastaan) jäsenet järjestävät Nato-vastaisen tapahtuman 6.-7. heinänkuuta niin ikään Washingtonissa runsaine oheistapahtumineen. Tämä on jatkoa ensimmäiselle tapahtumalle vuosi sitten Brysselissä, josta Tiedonantajakin kertoi. Jo huhtikuussa on alkanut rauhankävely Mainen osavaltiosta Washingtoniin.
Valmisteilla on 200 valokuvan näyttely ja viime vuonna aloitettu vetoomus, jotka on tarkoitus lähettää maailman hallituksille.
Lisätietoja saa ja tapahtumia voi seurata osoitteessa nonatoyespeace.org/agenda
Kirjoittajan artikkelit
Oikeus terveydenhoitoon, erityisesti lisääntymisterveyden osalta on tärkeä osa taistelua naisten oikeuksien puolesta kaikkialla maailmassa. Naisten aseman parantaminen on aina parantanut myös perheiden ja lasten asemaa ja koitunut koko yhteiskunnan hyväksi.
Kreikan kommunistinen puolue KKE oli selvä voittaja maan parlamenttivaaleissa saaden yhteensä 7,23 prosenttia äänistä. Vaalien kärkipuolue, oikeistolainen Uusi demokratia ei suostu hallituskoalitioon toisten puolueiden kanssa, joten maata odottaa uudet vaalit todennäköisesti heti kesäkuussa.
- ‹ edellinen
- 2 / 3
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.