120 000 ihmisen jättiprotesti pysäytti Brysselin

Viime viikon torstaina Belgiassa nähtiin maan suurin poliittinen mielenilmaus 30 vuoteen. Jopa 120 000 julkisen ja yksityissektorin työntekijää, opiskelijaa ja työelämästä syrjäytettyä marssi yhdessä Brysselin kaduilla. 

– Ihmisiä saapui kulkueen alkuun, kun ensimmäiset marssijat olivat jo päässeet päätepisteeseen. Koko maan linja-autot ja junat eivät riittäneet, kertoo mielenosoitukseen osallistunut opiskelija Roel Van de Pol.

Kuten yleensä, kansainvälinen media keskittyi uutisoimaan mielenosoituksen jälkeen puhjenneista levottomuuksista ja vandalismista. Mellakkapoliisit ottivat yhteen pienen joukon kanssa aseinaan kyynelkaasu ja vesitykit.

Suomalaisista tiedotusvälineistä valtaosa ei noteerannut historiallista protestia EU:n ytimessä tätäkään vertaa. 

Ultraliberaalien hallitus

Mielenosoitus oli vastalause viime kuussa valtaan nousseen hallituksen taloussuunnitelmille. Uusi hallituskoalitio on Belgian oikeistolaisin vuosikymmeniin. Sen suurin puolue on flaamilaisten nationalistien N-VA, jonka puoluejohtaja Bart De Weveriä pidetään maan "varjopääministerinä".

Varsinainen pääministeri Charles Michel tulee ranskankielisestä liberaalipuolue MR:stä. Lisäksi mukana ovat flaamilaiset kristillisdemokraatit CD&V ja liberaalidemokraatit OpenVLD. Puolueiden johtohahmoilla tiedetään olevan tiiviit kytkökset eri työnantajaliittoihin.

– Ultraliberaali hallitus pyrkii hyvinvointivaltion hajottamiseen. He ovat selvästi elinkeinoelämän asialla, mielenosoittaja kuvailee tilannetta.

Hallituksen ohjelmaan kuuluu eläkeiän nostaminen 65 ikävuodesta 67 vuoteen, palkankorotusten jäädyttäminen ja julkisista palveluista leikkaaminen – tuttuja aloitteita myös Suomessa.

Siinä missä meillä ay-keskusjärjestöt sopivat eläkeiän nostosta kolmikantaisissa neuvotteluissa, Belgiassa ammattiliitot vaativat koko "vastuullisen" talousohjelman hylkäämistä. Mielenosoituksen iskulauseissa kuilu politiikan ja työväenluokan välillä kuului vahvasti: "Michel, kermaperse, et edes tiedä mitä työ on!"

Ärtymystä herätti myös tapa, jolla poliitikot paljastivat aikeensa vasta vaalien jälkeen. Kaikkien hallituspuolueiden ohjelmiin oli kirjattu eläkeiän säilyttäminen 65 ikävuodessa.

– Puolueet kertoivat investoivansa lisää koulutukseen, mutta nyt siitä leikataan rajusti ja lukukausimaksuja nostetaan. Samaan aikaan rahaa tuhlataan F-35-hävittäjien hankkimiseen! 

Nouseva vastarinta

Massiivisen mielenosoituksen jälkeen hallitus joutui aloittamaan neuvottelut ammattiliittojen kanssa. Heti kärkeen tehtiin kuitenkin selväksi, ettei talouskurista tulla perääntymään: vaihtoehtoja ei ole. 

Brysselin kaduilla kulkeneissa kylteissä vaihtoehto nähtiin sen sijaan selvänä: otetaan rahaa sieltä, missä sitä on. Mielenosoittajat vaativat ylikansallisten yhtiöiden verovapaudesta luopumista ja miljonääreihin kohdistuvaa veroa. #LuxLeaks-skandaali paljasti Belgian suuryritysten ja rikkaimpien perheiden harjoittavan laajaa veronkiertoa. 

120 000 mielenosoittajaa saattaakin olla vain jäävuoren huippu siinä tyytymättömyydessä, joka yhteiskunnan pinnan alla kytee. Radikaalivasemmisto on Belgiassa nostanut kannatustaan, ja viime vaaleissa kommunistit saivat paikkoja parlamenttiin ensimmäistä kertaa sitten 80-luvun. 

– On näköjään vedettävä johtopäätös, että luokkataistelu on edelleen hengissä, tokaisi Belgian edustajainhuoneen puhemies Patrick Dewael kommunistien kansanedustajien marssiessa suoraan mielenosoituksesta istuntosaliin. 

Maan ammattiliitot eivät aio perääntyä vaatimuksistaan. Torstain protesti oli lähtölaukaus kuukauden kestävälle hallituksenvastaiselle kampanjalle, jonka huipentumaksi kaavaillaan maanlaajuista lakkoa 15. joulukuuta.

– Tämä on vain alkua: jatkamme yhdessä, kunnes Michelin-De Weverin suunnitelma on torjuttu, vannoo opiskelija Van de Pol.