120 000 ihmisen jättiprotesti pysäytti Brysselin
Viime viikon torstaina Belgiassa nähtiin maan suurin poliittinen mielenilmaus 30 vuoteen. Jopa 120 000 julkisen ja yksityissektorin työntekijää, opiskelijaa ja työelämästä syrjäytettyä marssi yhdessä Brysselin kaduilla.
– Ihmisiä saapui kulkueen alkuun, kun ensimmäiset marssijat olivat jo päässeet päätepisteeseen. Koko maan linja-autot ja junat eivät riittäneet, kertoo mielenosoitukseen osallistunut opiskelija Roel Van de Pol.
Kuten yleensä, kansainvälinen media keskittyi uutisoimaan mielenosoituksen jälkeen puhjenneista levottomuuksista ja vandalismista. Mellakkapoliisit ottivat yhteen pienen joukon kanssa aseinaan kyynelkaasu ja vesitykit.
Suomalaisista tiedotusvälineistä valtaosa ei noteerannut historiallista protestia EU:n ytimessä tätäkään vertaa.
Ultraliberaalien hallitus
Mielenosoitus oli vastalause viime kuussa valtaan nousseen hallituksen taloussuunnitelmille. Uusi hallituskoalitio on Belgian oikeistolaisin vuosikymmeniin. Sen suurin puolue on flaamilaisten nationalistien N-VA, jonka puoluejohtaja Bart De Weveriä pidetään maan "varjopääministerinä".
Varsinainen pääministeri Charles Michel tulee ranskankielisestä liberaalipuolue MR:stä. Lisäksi mukana ovat flaamilaiset kristillisdemokraatit CD&V ja liberaalidemokraatit OpenVLD. Puolueiden johtohahmoilla tiedetään olevan tiiviit kytkökset eri työnantajaliittoihin.
– Ultraliberaali hallitus pyrkii hyvinvointivaltion hajottamiseen. He ovat selvästi elinkeinoelämän asialla, mielenosoittaja kuvailee tilannetta.
Hallituksen ohjelmaan kuuluu eläkeiän nostaminen 65 ikävuodesta 67 vuoteen, palkankorotusten jäädyttäminen ja julkisista palveluista leikkaaminen – tuttuja aloitteita myös Suomessa.
Siinä missä meillä ay-keskusjärjestöt sopivat eläkeiän nostosta kolmikantaisissa neuvotteluissa, Belgiassa ammattiliitot vaativat koko "vastuullisen" talousohjelman hylkäämistä. Mielenosoituksen iskulauseissa kuilu politiikan ja työväenluokan välillä kuului vahvasti: "Michel, kermaperse, et edes tiedä mitä työ on!"
Ärtymystä herätti myös tapa, jolla poliitikot paljastivat aikeensa vasta vaalien jälkeen. Kaikkien hallituspuolueiden ohjelmiin oli kirjattu eläkeiän säilyttäminen 65 ikävuodessa.
– Puolueet kertoivat investoivansa lisää koulutukseen, mutta nyt siitä leikataan rajusti ja lukukausimaksuja nostetaan. Samaan aikaan rahaa tuhlataan F-35-hävittäjien hankkimiseen!
Nouseva vastarinta
Massiivisen mielenosoituksen jälkeen hallitus joutui aloittamaan neuvottelut ammattiliittojen kanssa. Heti kärkeen tehtiin kuitenkin selväksi, ettei talouskurista tulla perääntymään: vaihtoehtoja ei ole.
Brysselin kaduilla kulkeneissa kylteissä vaihtoehto nähtiin sen sijaan selvänä: otetaan rahaa sieltä, missä sitä on. Mielenosoittajat vaativat ylikansallisten yhtiöiden verovapaudesta luopumista ja miljonääreihin kohdistuvaa veroa. #LuxLeaks-skandaali paljasti Belgian suuryritysten ja rikkaimpien perheiden harjoittavan laajaa veronkiertoa.
120 000 mielenosoittajaa saattaakin olla vain jäävuoren huippu siinä tyytymättömyydessä, joka yhteiskunnan pinnan alla kytee. Radikaalivasemmisto on Belgiassa nostanut kannatustaan, ja viime vaaleissa kommunistit saivat paikkoja parlamenttiin ensimmäistä kertaa sitten 80-luvun.
– On näköjään vedettävä johtopäätös, että luokkataistelu on edelleen hengissä, tokaisi Belgian edustajainhuoneen puhemies Patrick Dewael kommunistien kansanedustajien marssiessa suoraan mielenosoituksesta istuntosaliin.
Maan ammattiliitot eivät aio perääntyä vaatimuksistaan. Torstain protesti oli lähtölaukaus kuukauden kestävälle hallituksenvastaiselle kampanjalle, jonka huipentumaksi kaavaillaan maanlaajuista lakkoa 15. joulukuuta.
– Tämä on vain alkua: jatkamme yhdessä, kunnes Michelin-De Weverin suunnitelma on torjuttu, vannoo opiskelija Van de Pol.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.