70 % Suomeen asennetuista voimaloista suomalaisessa omistuksessa
Viime vuoden tuulivoimatilastoista ilmenee, että suomalaiset omistavat valtaosan, 70 prosenttia, Suomeen rakennetuista tuulivoimaloista. Loput tuulivoimaloista ovat pääosin eurooppalaisessa omistuksessa. Suomeen rakennetut voimalat ovat myös eurooppalaista alkuperää. Eniten tuulivoimaa on rakennettu Pohjois-Pohjanmaalle, jossa sijaitsee lähes puolet kaikesta Suomen tuulivoimasta.
Kapasiteetti kasvoi merkittävästi
Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna merkittävästi, 34 prosenttia, edellisvuoteen verrattuna. Yli kaksi kolmasosaa Suomen tuulivoimalakannasta on suomalaisessa omistuksessa. Eniten tuulivoimaa Suomeen viime vuonna rakensivat isot kotimaiset toimijat, kuten EPV Tuulivoima Oy (24 %), TuuliWatti Oy (18 %) sekä Suomen Hyötytuuli Oy (15 %).
Ulkomaista hankeosaamista Suomeen ovat tuoneet pääasiassa suuret ja alalla pitkään toimineet eurooppalaiset toimijat, joiden hankekehityksestä ja voimaloiden operoinnista vastaavat pääosin Suomeen perustetut tytäryhtiöt.
Rakentaminen jatkuu vahvana
Lähes kaikki Suomeen rakennetut tuulivoimalat ovat Euroopassa valmistettuja. Eniten Suomeen tuulivoimaloita on toimittanut tanskalainen Vestas (52 %).
– Voimalat eivät eroa kokonsa puolesta muista Euroopan metsäisille alueille rakennettavista voimaloista, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Euroopan tuulivoimayhdistyksen Wind Europen tilastojen mukaan keskiteholtaan 3 – 3,4 MW maatuulivoimaloita asennettiin muun muassa Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin, Itävaltaan ja Kroatiaan. Suomeen asennettujen voimaloiden keskiteho vuonna 2017 oli 3,3 MW.
Tuulivoiman rakentaminen on jatkunut vahvana etenkin Pohjois-Pohjanmaalla, joka on edelleen Suomen johtava tuulivoimamaakunta. Maakunnassa on 42 prosenttia Suomen tuulivoimasta. Pohjanmaalla puolestaan sijaitsee Suomen tällä hetkellä suurin tuulipuisto, kun Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimahankkeen 34 voimalaa valmistuivat. Kristiinankaupunkiin rakennettiin viime vuonna eniten tuulivoimaa mutta kumulatiivisesti Suomen suurin tuulivoimakunta on yhä Kalajoki 64 tuulivoimalallaan.
Puistokoot edelleen pieniä
Kokonaisuudessaan Suomeen rakennettavien tuulivoimahankkeiden koko on kasvanut, kertoo Mikkonen.
– Suuren hankkeen kaavoitus ja luvittaminen vie pääsääntöisesti pidempään kuin pienten hankkeiden, joten pienempiä hankkeita ehti valmistua tuulivoimarakentamisen käynnistyttyä vuosikymmenen alkupuolella. Suuremmissa puistoissa yksikkökustannukset voimalaa kohden ovat pienemmät, mikä tarkoittaa kustannuksen laskua myös tuotetulle energialle. Meidän puistokokomme ovat kuitenkin edelleen pieniä verrattuna esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin, jossa suurimpaan rakenteilla olevaan puistoon odotetaan valmistuvan yli tuhat tuulivoimalaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.