Aktiivimalli ajaa työttömät umpikujaan
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo, että hyvistä tavoitteista huolimatta työttömyysturvalain aktiivimallista uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri.
Työttömyysturvalakia ollaan muuttamassa ottamalla käyttöön niin sanottu aktiivimalli. Aktiivimallissa työttömän etuutta leikataan 4,65 prosenttia, jos hän ei onnistu työllistymään tai pääse työllistymistä edistävään palveluun kolmen kuukauden seurantajaksolla. Esityksen tavoite on kannustaa myös lyhytaikaiseen työllistymiseen ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo, että hyvistä tavoitteista huolimatta aktiivimallista uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri.
Ihmiset eriarvoisessa asemassa
Aktiivimalli asettaisi eri alueilla asuvat eriarvoiseen asemaan ja olisi kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Lisäksi esitys on osin ristiriidassa muun lainsäädäntövalmistelun kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa on samaan lakiin pykälämuutoksia, jotka liittyvät aktiivisen työn haun malliin. Näissä määritelmä riittävästä aktiivisuudesta eroaa aktiivimallin kirjauksista.
”On työttömän oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että uudistusten ehdot ovat epäselvät.”
– Aktiivimalliesityksessä ei ole harkintavaraa tilanteissa, joissa työpaikkoja ei löydy ja tarvittavia työllistymistä edistäviä palveluita ei ole tarjolla. Työnhakijan aktiivisen työnhaun osalta pykäliin taas esitetään harkinnanvaraa, jolloin työnhakijan voisi työllisyyspalveluiden kanssa sopia muista tavoista edistää omatoimisesti osaamista ja työnhakua. On työttömän oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että uudistusten ehdot ovat näin epäselvät, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas kommentoi.
Aktiivimalliesityksessä on piirteitä, jotka johtavat alueelliseen epätasa-arvoon. Työpaikkoja ei ole yhtä paljon tarjolla kaikkialla Suomessa ja TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.
– Aktiivimalli kohtelee ihmisiä eriarvoisesti asuinpaikan mukaan. Ei ole oikeudenmukaista leimata työtöntä passiiviseksi, jos todellinen syy on palveluiden puute. Asia on todettu lausuntoyhteenvedossa, mutta sen pohjalta ei ole tehty muutoksia esitykseen. Työllisyyspalveluiden puute ei saa johtaa mekaaniseen sosiaaliturvaleikkuriin, Kiukas toteaa.
Pitkäaikaissairaiden asema uudistuksessa herättää huolta
Myös pitkäaikaissairaiden asema uudistuksessa herättää huolta. Erityisen ongelmallinen on niiden työkyvyttömien pitkäaikaissairaiden asema, jotka eivät sairaudestaan huolimatta ole työkyvyttömyyseläkkeen piirissä ja joiden sairaspäivärahakausi on jo käytetty. Tutkimuksissa on arvioitu, että jopa kolmasosa työttömistä on tosiasiassa työkyvyttömiä.
– Aktiivisuusvaatimuksesta tulee luopua, jos hoitava lääkäri pitää aktiivimallissa edellytettyjä toimenpiteitä potilaan terveyden kannalta haitallisina. Hoitavan lääkärin b-lausunnon tulee riittää osoittamaan työkyvyn rajoitteet. Terveydenhuollon ammattilaisen suositteleman hoito-ohjelman noudattaminen tulisi myös hyväksyä aktiivisuudeksi, Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth toteaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tämä on joukkorahoituskampanja, joka oli edellä aikaansa!
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
- 1 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.