Miksi Tradeka sijoittaa aseteollisuuteen?
Miksi Tradeka sijoittaa aseteollisuuteen?
Osuuskunta Tradekalla on noin 600 miljoonan euron sijoitusvarallisuus, jota se hoitaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. YK:n keskeisiin tavoitteisiin kuuluu myös rauhan ja aseidenriisunnan edistäminen. Nyt on kuitenkin paljastunut, että Tradeka sijoittaa myös aseteollisuuteen.
Kun Tradekan edustajisto käsitteli viime vuoden vastuullisuusraporttia, SKP:n ja sitoutumattomien edustaja Yrjö Hakanen kysyi suhtautumisesta asetuotantoon sijoittamiseen. Vastauksesta ilmeni, että Tradeka ei harjoita poissulkevaa sijoituspolitiikkaa asetuotannon suhteen ja näkee puolustusteollisuudessa myös positiivisia sijoitusmahdollisuuksia.
Sijoituksilla aseteollisuuteen ei ole suurta osuutta Tradekan sijoitussalkussa – päinvastoin. Suorissa osakesijoituksissa Tradekalla ei nykyisin ole, Hakasen saamien tietojen mukaan, aseteollisuutta. Sen sijaan rahastojen kautta on pieni määrä sijoituksia yhtiöihin, joilla on asetuotantoa.
Osuuskunta Tradeka ja Tradeka-sijoitus Oy ovat sijoitusmarkkinoilla pieniä toimijoita. Hakasen mielestä osuuskunta voi kuitenkin avauksillaan nostaa keskustelua sijoittajien ja rahastojen periaatteista. Esimerkiksi ympäristönormit alkoivat rahastosijoittamisessa pienistä osuuksista, mutta ovat nyt yleistyneet valtavirraksi.
Aloite Tradekan edustajistolle
Rahastojen sijoitusperiaatteisiin on syytä kiinnittää huomiota myös siksi, että suhtautuminen aseteollisuuteen on Ukrainan sodan, Naton varustelutavoitteiden ja Ottawan sopimuksen murentumisen myötä lieventymässä. Tämä koskee myös rahastojen aiemmin poissulkemia sijoituksia niin sanottuihin kiistanalaisiin aseisiin, kuten jalkaväkimiinoihin sekä biologisiin, kemiallisiin ja ydinaseisiin. Suomessa esimerkiksi Ilmarinen on jo lieventänyt niitä koskevia linjauksia. Toisaalta haasteena on, että kaikki rahastot eivät erittele asetuotantoa, ja osa sijoituksista kohdistuu monitoimialayhtiöihin.
Yrjö Hakanen esittää, että Tradeka ja Tradeka-sijoitus Oy suuntautuvat ratkaisuihin, joilla voidaan sulkea pois osuuskunnan varojen sijoittaminen asetuotantoon. Tradekan tulisi linjata, että osuuskunnan varoja ei sijoiteta puolustusteollisuuden osakkeisiin tai rahastoihin. Lisäksi Tradeka-sijoitus voisi ehdottaa muille sijoittajille yhteistyötä sellaisten vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvien rahastojen kehittämiseksi, joissa aseteollisuus on poissuljettu. Tämä vastaisi myös ympäristötavoitteita ja vähentäisi sijoitusten hiiliriskiä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.