”Aktiivimalli” on työttömyysturvan leikkaus ja työttömien kyykyttämistä
Sipilän hallituksen niin sanottu työttömyysturvan ”aktiivimalli” on ollut valokeilassa viime aikoina. Malli rankaisee työttömiä jotka eivät onnistu saamaan pätkätyötä ja toistaa tyypillistä porvarillista käsitystä, jonka mukaan työttömyys on seurausta työttömien laiskuudesta. Hallituksen rankaisumalli ei luo yhtäkään työpaikkaa, vaan asettaa työttömät jatkuvan leikkausuhan alle.
Suomen kommunistisen puolueen Turun piirijärjestö vastustaa jyrkästi rankaisumallia ja kehottaa kaikkia allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, jossa velvoitetaan eduskunta käsittelemään lain kumoaminen.
Sipilän työttömyysturvan rankaisumalli ei ole todellisuudessa työllistämistoimenpide, vaan työttömyysturvan leikkaus. Hallituksen työllisyystyöryhmän käsittelyssä malli on koko ajan nähty säästötoimenpiteenä, ei työllistämistoimeenpiteenä. Työllisyysryhmän muistioista käy ilmi, että malli nähtiin ainoastaan tapana säästää 53 milj. euroa. Koskaan ei arvioitu kuinka monta ihmistä malli saattaisi työllistää, vaan sen sijaan lähtökohtana on oletus, että se ei työllistä ketään, vaan näin säästetään rahaa. Tällä säästöllä hallitus voi ehkä ostaa enemmän aseita tai tarjota enemmän yritystukia Sipilän perhepiireille. Tai ehkä näin hallitus pystyy alentamaan yhä entisestään yhteisöveroa, jonka alentaminen on maksanut valtiolle jo 870 milj. verotuloja, EK:n viimeaikaisesta harhautuksesta huolimatta.
Toisaalta Sipilän rankaisumalli on osa laajempaa talousmallia. Rankaisumallilla pyritään pakottamaan työläiset matalapalkkaiseen pätkätyöhön. Se vahvistaa uusliberaalia talousrakennetta, joka perustuu matalapalkkaiseen, säännöstelemättömään ja prekaariin työhön. Jo aiemmat hallitukset mahdollistivat tämän uusliberaalin murroksen jatkuvalla työmarkkinoiden säännöstelyn purkamisella, ja valtio jopa antoi esimerkin julkisten palveluiden massaulkoistamisella.
Kommunistien mielestä työllisyyttä edistetään luomalla työpaikkoja, ei työttömiä kuristamalla.
Valitettavasti jopa osa vasemmistoa nieli tämän konsensuksen, jonka mukaan kokoaikatyön katoaminen on objektiivinen, välttämätön ilmiö. Kommunistien mielestä ilmiön takana ovat poliittiset toimenpiteet, jotka perustuvat luokkaintresseihin. Nämä politiikat ovat mahdollistaneet kasvavan eriarvoistumisen ja valtavan vaurauden kasaantumisen yhä harvempien käsiin. Nämä politiikat ovat edesauttaneet mm. sen, että seitsemällä suomalaisella on yhtä paljon varallisuutta kuin vähävaraisimmalla 40 prosentilla, eli 1,85 miljoonalla kansalaisella yhteensä.
Kommunistien mielestä työllisyyttä edistetään luomalla työpaikkoja, ei työttömiä kuristamalla. Kommunisteille työpaikkojen luominen edellyttää keskeisten talouden alojen kansallistamista ja julkisen investointisuunnitelman laatimista ja toteuttamista. Näin kansantalous laitetaan palvelemaan yhteiskunnan tarpeita eikä yksityistä voitontavoittelua.
Kommunistien mielestä työpaikkoja luodaan aidolla vasemmistolaisella ja sosialistisella politiikalla.
TIAGO SILVA
Puheenjohtaja
Suomen kommunistisen puolueen Turun piirikomitean puolesta
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.