Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Aleksanteri Suuri

    Arkiston arkiston artikkeli
    10.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: ARI SARDAR

    Historian merkkihenkilöt ovat kiehtoneet ohjaaja/käsikirjoittaja Oliver Stonea useasti. Hän on tehnyt elokuvia niin Jim Morrisonista, John F. Kennedystä kuin Richard (dick) Nixonista. Toisaalta kukaan edellä mainituista ei maineensa perusteella ole edes samassa kategoriassa kuin makedionalainen Aleksanteri – myöhemmin tunnettu paremmin Aleksanteri Suurena.

    Aleksanteri Suuren maine ja hänestä kerrotut legendat ovat paisuneet sen kaltaisiin mittoihin viimeisen vajaan 2500 vuoden aikana, että vaati jonkinlaista suuruudenhulluutta tehdä hänestä elokuva. Sattumalta kaksi ohjaajaa teki tämän vedon samaan aikaan. Stonen Aleksanteri pyörii parhaillaan elokuvateattereissa, ja ensi vuonna tulee toinen elokuva samaisesta kaverista.

    Legenda inhimillisesti

    Oliver Stone lähestyy Aleksanteri Suurta (Colin Farrell) ja hänen aikalaisiaan hyvin inhimillisestä lähtökohdasta. Elokuvaa katsoessa välillä tulee mieleen Stonen lähinnä haluavan vaan vyöryttää Aleksanterin inhimillisiä heikkouksia valkokankaalle.

    Varsinkin Aleksanteri Suuren lievästi sanottuna ongelmalliset suhteet vanhempiinsa, kuningasisä Filippokseen (Val Kilmer) ja juonittelevaan äitiin Olympiaaseen (Angelina Jolie) ovat elokuvassa pääosassa.

    Aleksanterin isän kuolemasta kertovassa kohtauksessa Stone käsittelee mielenkiintoisesti kunnianhimoisen prinssin ongelmaa. Jos prinssi haluaa edetä urallansa, se voi tapahtua ainoastaan isän kuoleman kautta. Rakkaus isään voi joutua siis kovasti koetukselle, jos hän siittää runsaasti veljiä ja velipuolia – potentiaalisia kuninkaita. Aleksanteri kuten niin monet monarkit kärsi siis ”synnynnäisestä” vainoharhaisuudesta.

    Miesten kesken

    Aleksanteri-elokuvassa Stone on tehnyt hauskan ratkaisun siinä, miten hän on kuvannut makedonialaisia. He ryyppäävät ja rälläävät kuin kurittomat poikamiehet. Keskinäinen toveruus ja rakkaus (siis myös lihallinen kun ollaan antiikin aikakaudessa) on kaikki kaikessa. Kuvia eikä toisia turhaan kumarrella. Kun Aleksanteri alkaa sooloilla eli valloittaa koko tunnettua maailmaa ja muuttaa sitä oman visionsa mukaiseksi, alkavat jopa hänen lapsuudenystävänsäkin kääntyä häntä vastaan elokuvassa. Me-henki on murrettu.

    Legendat hallussa

    Stone on selvästi tehnyt taustatyönsä tunnontarkasti. Niin historialliset faktat kuin legendatkin Makedonian suuresta pojasta ovat hänellä hallussa. Tietysti joku historianörtti voisi kommentoida Aleksanterin silmien väristä tai siitä, miksi Filippos juoksi häntä kohden miekka eikä keihäs kädessä. Onneksi nuo tai muut yksityiskohdat eivät pilaa historiallista illuusiota.

    Sen sijaan Stonelta on kyseenalainen ratkaisu jättää melkein kokonaan Kreikan kaupunkivaltiot käsittelemättä elokuvassa. Aleksanteri Suuri oli ilmeisesti nokkelasanainen kaveri – ainakin jos hänestä kerrottavat anekdootit pitävät paikkansa. Hänen tapansa näpäyttää helleenejä muutenkin kuin sotilaallisesti olisi ollut hauskaa katsottavaa valkokankaalla. Varsinkin kun helleenit ylimielisinä ja kullanhimoisina muistuttavat muutamaakin nykyeurooppalaista valtiota!

    Historian tuomio

    Oliko Aleksanteri Suuri valloittaja, valistunut hallitsija vai suuruudenhullu teurastaja? Tähän kysymykseen on monta vastausta. Ainakin hänen legendansa elää kolmella mantereella yhä voimakkaasti. Esimerkkinä Aleksanteri Suuren merkityksestä kertoo se, että allekirjoittanut on käynyt kahdessa eri maassa hänen kuolinpaikallaan. Pakistanilaiset vannovat Aleksanterin kuolleen heidän maaperällään ja Irakissa Babylonin kaupungin raunioilla turistiopas pani päänsä pantiksi siitä, että ”hän kuoli juuri tuossa kohtaa”. Sanomattakin on selvää, ettei kannata lähteä kiistämään minkään maan omia Aleksanteri-legendoja.

    Miten Stone on sitten onnistunut omassa maailmanvalloitusprojektissaan? Ei niin hyvin, että häntä voitaisiin kutsua tästä eteenpäin Oliver Suureksi. Elokuvassa tökkivät näyttelijöiden karikatyyriaksentit, samojen asioiden jankkaaminen sekä ennen kaikkea rampa dramaturgia. Historiallisen spektaakkelin ja psykoanalyysin yhdistelmälle on käynyt kuin Aleksanterin Intian valloitukselle: mielenkiintoinen idea, mutta toteutus ei mennyt ihan putkeen.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kansainvälinen satamalakko laajenee Välimereltä useille mantereille. Lakossa ovat mukana muun muassa Tangerin, Marseillen Kuva Rama CCO 2.
    Uutiset
    23.10.2026
    TA

    Yli sata satamaa valmistautuu kansainväliseen lakkoon sotaa vastaan

    Satamatyöntekijöiden kansainvälinen liike valmistautuu laajaan toimintapäivään 30.

    Matteo Stocchettin mukaan vaihtoehtoisten yhteiskuntamallien hahmottaminen on vaikeaa, koska nykyjärjestys koetaan luonnolliseksi. Kuva Jukka Piha (2)
    Teoria
    22.10.2026
    Jukka Piha

    Onko vaihtoehtoja enää olemassa?

    Kultti ry Helsingin kirjamessut
    Kotimaa
    22.10.2026
    Petra Packalén

    Tiedonantaja mukana Kultti ry:n osastolla Helsingin Kirjamessuilla 22.-25.10.

    Neidonhiuspuu on yksi maailman vanhimmista edelleen elävistä puulajeista. Kuva Marija Gaijc
    Kulttuuri
    20.10.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Neidonhiuspuu yhdistää taiteen, arkkitehtuurin ja tulevaisuuden kirjastot

    Victoria Holmes yhdistää poliittisessa työssään luokkapolitiikan, romanihistorian ja antirasismin kysymykset. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kulttuuri
    14.10.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Victoria Holmes haastaa vasemmiston tarkastelemaan romanien historiaa uudelleen

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!