Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Argentiina vetäytyy oikeistolaisesta Lima-ryhmästä ja tuomitsee Venezuelan saarron
26.03.2021 - 16:00
(updated: 07.04.2021 - 11:45)
Presidentti Alberto Fernándezin hallitus vetäytyi Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta. Kuva: Alberto Fernández / Twitter
Argentiinan hallitus on eronnut virallisesti Latinalaisen Amerikan oikeistohallitusten Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta, kertoo peoplesdispatch.org. Samalla maa tuomitsi Venezuelan kauppasaarron.
Presidentti Alberto Fernándezin hallitus kritisoi lausunnossaan rankasti Lima-ryhmän Venezuelaa vastaan kohdistamaa eristämispolitiikkaa. Eristämisen sijaan Argentiinan hallitus ehdotti osallistavan vuoropuhelun lisäämistä maan auttamiseksi.
Oikeistolaista Lima-ryhmää tukee Yhdysvallat, Amerikan valtioiden järjestö (OAS) ja Euroopan unioni (EU). Se perustettiin elokuussa 2017 Perun pääkaupungissa Limassa. Argentiina liittoutui ryhmän kanssa entisen konservatiivisen presidentin Mauricio Macrin hallinnon aikana.
Ryhmä on ilmaissut tukensa Yhdysvaltojen yksipuolisille pakkokeinoille Venezuelaa vastaan, maahan kohdistettuihin väkivaltaisiin epävakautustoimiin sekä oppositiopoliitikko Juan Guaidón laittomalle itsensä julistukselle väliaikaiseksi presidentiksi.
Argentiinan hallitus kritisoi Yhdysvaltojen Venezuelaa kohtaan asetettuja yksipuolisia pakkokeinoja. Lausunnossa korostettiin, että "tilanteessa, jossa pandemia on aiheuttanut tuhoja alueella, Venezuelalle ja sen viranomaisille määrätyt pakotteet ja saarto sekä vuonna 2020 tapahtuneet epävakauttamisyritykset ovat vain pahentaneet väestön tilannetta."
Argentiinan hallitus myös korosti, että se etsii rauhanomaisia, demokraattisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan kunkin valtion suvereniteettia ja sisäpolitiikkaa.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.