Kenraali Abdel Fattah Al Burhan on hajottanut Sudanin demokraattista siirtymää valmistelleen neuvoston ja kaapannut vallan maassa. Sudanin kommunistinen puolue pyytää kansainvälistä tukea taisteluun demokratian puolesta sotilasjunttaa vastaan.
Argentiinaan puuhataan kansallista ruokayhtiötä
Argentiinan sosiaaliset liikkeet pyrkivät saamaan aikaan lain, joka mahdollistaisi kansallisen julkisen ruokayhtiön. Aloitetta on tuettu valtaapitävän Frente de Todos -vasemmistohallituksen taholta.
Oikeistohallituksen uusliberaalin politiikan pahentama nälkä- ja köyhyysongelma muuttui Argentiinassa koronaviruspandemian takia entistä vakavammaksi. Tähän vastauksena sosiaaliset liikkeet kuten Ciudad Futura ja Frente Patria Grande ovat esittäneet suunnitelman ruokaomavaraisuuden takaamisesta. Liikkeet pyrkivät saamaan voimaan lain, joka mahdollistaisi julkisen ruokayrityksen perustamisen takaamaan ruuan saannin myös aikaisemmin laiminlyödyille yhteiskunnan osille.
Erilaiset presidentit
Aikaisemman presidentti Mauricio Macrin uusliberaalin oikeistohallituksen politiikka johti maan sen historian pahimpaan taantumaan. Yli viisikymmentä prosenttia argentiinalaisista kärsi pahoin IMF:n ehdoilla toteutetun leikkauspolitiikan aiheuttamasta kriisistä. Maan valuutan devalvoinnin, kasvavan työttömyyden, köyhyyden, kodittomuuden, laukkaavan inflaation ja kunnollisen hallinnon puutteen vuoksi ruuan saanti vaarantui suurimmalle osalle argentiinalaisista. Koronaviruksen leviämisen aiheuttama poikkeustila on paljastanut, että myös nykyinen hallitus kohtaa edelleen suuria vaikeuksia pyrkiessään takaamaan tehokkaan ruokajakelun.
Joulukuussa 2019 hallitus julkisti ruokasuunnitelman taistellakseen Argentiinassa nälkää vastaan.
Argentiinan nykyinen presidentti Alberto Fernández on valtaan nousunsa jälkeen jatkuvasti toiminut purkaakseen sosioekonomista kriisiä, jonka Macrin uusliberaali leikkauspolitiikka aiheutti. Joulukuussa 2019 hallitus julkisti ruokasuunnitelman taistellakseen Argentiinassa nälkää vastaan. Sen puitteissa hallitus jakoi kaksi miljoonaa ruoka-apukorttia köyhille. Sillä he pystyivät hankkimaan perusruokatarvikkeita 4 000 peson edestä kuukaudessa.
Pakollisten eristämistoimien aikana elintärkeiden ruokatarvikkeiden hinta on räjähtänyt kohtuuttomaan kasvuun. Kansalaisjärjestöjen mukaan suurin syy tähän ovat erilaiset väliportaat. Sosiaaliset liikkeet ovat selittäneet tätä taloudellisen vallana keskittymisellä ja muutamien jakeluketjujen ja suurtuottajien monopolilla, joka johtaa siihen, että valtio joutuu maksamaan korkeaa hintaa ruokatuotteista.
Tämän tilanteen ratkaisemiseksi liikkeet ovat esittäneet aloitteensa julkisen ruokayhtiön perustamisesta. Sen avulla ruuan hintaa saataisiin alennettua ja samalla vapauduttaisiin erilaisista välikäsistä.
Aloite kerää kannatusta
Federico Fagioli, Frente de Todos -liittouman kansanedustaja, tukee aloitetta ja on luvannut viedä sen alahuoneen käsittelyyn ja paikallisille lainsäätäjille.
– Me viemme tämän kaikkien oikeuden ruokaan turvaavan ja spekulaatiota rajoittavan kansallisen ruokayhtiön aloitteen parlamentille ja paikallisille lainsäätäjille, totesi Fagioli.
Se laskisi lopputuotteiden hintaa, koska erilaiset väliportaat ja hintakeinottelijat jäisivät pois tuotantoketjuista.
Aloitteen liikkeelle laittaneiden sosiaalisten liikkeiden mukaan ensimmäinen tarvittava askel on alueellisten tehtaiden perustaminen. Se toimisi pienten ja keskisuurten ruokatuottajien verkoston avulla, jossa ne myisivät tuotteensa tälle tehtaalle. Se laskisi lopputuotteiden hintaa, koska erilaiset väliportaat ja hintakeinottelijat jäisivät pois tuotantoketjuista. Lisäksi systeemi mahdollistaisi alueellisten tuottajien tukemisen ja helpottaisi ruoka-avun alueellista kohdistamista.
Frente Patria Granden johtajat täsmensivät myös, että erilaiset liikkeet, julkisten alojen työntekijät, osuuskunnat, pienet ja keskisuuret tuottajat, sekä kansallinen, alueellinen ja kunnallinen hallinto työskentelisivät aloitteen mukaan yhdessä suunnitellakseen jukisen ruokayhtiön toimintaa. He kertoivat, että esityksessä kuvataan yhtiön kaksivaiheinen toiminta.
Ensimmäisessä vaiheessa keskityttäisiin kymmeneen tärkeimpään ja helposti säilyvään tuotteeseen, kuten jauhoihin, riisiin, noodeleihin, yrtteihin, sokeriin ja kuivattuihin hedelmiin. Tässä vaiheessa ruoka lähtisi tehtaalta sen omana tuotantona ja jaettaisiin markkinoille kahdessa muodossa: tukkukaupan kautta instituutioille, kouluille ja yhteisökeskuksille, sekä suoramyyntinä kuluttajille suunnatuissa pakkauksissa, joihin olisi saatavilla myös hedelmiä ja vihanneksia.
Toisessa vaiheessa mukaan tulisivat myös pakastettavat tuotteet, kuten maito ja liha.
Tällä hetkellä hanketta tukevat aktivistit Juan Grabois Frente Patria Grandesta, Juan Monteverde sekä kaupunginvaltuutetut Careb Tepp ja Pedro Salina Ciudad Futurasta, kansanedustajat Frederico Fagioli ja Itai Hagman, sekä buenosairesilainen lainsäätäjä Ofelia Fernández.
Alkuperäinen artikkeli: Peoples Dispatch
https://peoplesdispatch.org/2020/05/12/argentine-social-movements-propose-a-food-sovereignty-plan/
Kirjoittajan artikkelit
Raitio- ja metrohenkilökunnan lakko alkoi tänään. Tiedonantajan haastattelussa kuullaan Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen (JHL) puheenjohtaja Petri Lillqvistia, jonka mukaan peruste yhtiöittämiseen on muuttunut matkalla.
Yhdysvallat tuskin on lopullisesti luopunut Afganistanista, mutta sen suurvaltapoliittisten pelien hinnan maksavat nyt ne afganistanilaiset, jotka joutuvat elämään Talebanin hallinon alla. Tie rauhaan on hyvin pitkä.
- ‹ edellinen
- 3 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.