Osuuskunta Tradekan edustajistovaaleissa alkaa äänestys ensi viikolla 1. helmikuuta. Tiedonantaja kysyi kahdelta ehdokkaalta, miten he parantaisivat yli sadan vuoden historian omaavaa Tradekaa. Haastattelussa Arto Viitaniemi Etelä-Suomen ja Riitta Tynjä Keski-Suomen vaalialueelta.
Keywords:
Kylmää leikkauspolitiikkaa
ORPON HALLITUKSEN tekemät ja eduskunnan hyväksymät leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Nämä leikkaukset vaikuttavat yhteensä noin puolen miljoonan ihmisen elämään.
Yleisen asumistuen korvausprosentti pienenee ja perusomavastuu suurenee. Leikkaus tulee voimaan silloin, kun asumistuki pitää seuraavan kerran tarkistaa. Tämän Kela tekee vähintään kerran vuodessa. Leikkaus pienentää yleistä asumistukea kaikilta n. 400 000 ihmiseltä, jotka nyt saavat tukea.
Työttömyysturvan leikkaukset koskevat Kelan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia. Tukia leikataan heti huhtikuun alusta poistamalla 300 euron kuukausittainen suojaosa ja työttömyystukien lapsikorotukset.
Suojaosan poisto vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat työttömyystukea. Vuonna 2023 kaikkiaan 74 244 työttömyystukea saanutta ihmistä sai samaan aikaan työtuloja. Lapsikorotusten poisto koskee vuositasolla noin sataa tuhatta ihmistä.
Leikkausten on arvioitu vaikuttavan eniten yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloon. Kelan laskelmien mukaan erityisen suuria vaikutukset ovat niihin nuorten ryhmiin, joissa pienituloisuus on jo ennestään yleistä.
Kuilua rikkaiden ja köyhien välillä kaivetaan siis yhä suuremmaksi. Nämäkin leikkaukset tulevat lisäämään sosiaalisia ongelmia, mielenterveysongelmia ja pahimmassa tapauksessa itsemurhien määrää. Maamme taloudelle leikkauksista on vain haittaa ostovoiman vähentyessä ja koulutustason heikentyessä.
Kuilua rikkaiden ja köyhien välillä kaivetaan yhä suuremmaksi.
KYSE ON kylmästä leikkauspolitiikasta, joka kohdistuu köyhiin, kasvattaa eriarvoisuutta ja lisää yhteiskunnan kuluja. Toimeentulotuessa hyväksyttäville asumismenoille on tähänkin saakka ollut kuntakohtaiset enimmäismäärät. Ne ovat perustuneet Kelan hankkimiin viitetietoihin kuntien asumismenoista. Käytännössä Kelan asumisnormit ovat olleet erittäin tiukat ja niistä on ollut tarvetta joustaa asumisen turvaamiseksi.
Toimeentulotuki on viimesijainen tuki. Kun vaihtoehtoja ei ole, hädässä olevat ihmiset kääntyvät silti hyvinvointialueen puoleen – mikäli osaavat ja jaksavat. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemusmäärien arvioidaan kasvavan. Myös sosiaalihuollon lausuntojen, asumisneuvonnan ja aikuissosiaalityön tarve lisääntyy. Häätöjen myötä lastensuojelun jo ennestään ylityöllistettyjen työntekijöiden asiakasmäärät nousevat. Hyvinvointialueille kohdistuvat leikkaukset estävät tehokkaasti sosiaalityön mahdollisuuden auttaa: raha ja henkilöstö eivät riitä. Pakkomuuton moninaiset seuraukset ja taloudellisten vaikeuksien kasvaminen lisäävät hätää ja palveluntarvetta.
Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat antaneet lakimuutoksesta kriittistä palautetta, joka on isoilta osin ohitettu. Ihmisoikeusliitto ja Amnesty jättivät kriittiset lausunnot lakimuutokseen, mutta heitä ei kutsuttu valiokuntiin asiantuntijoiksi. Suomen kommunistisen puolueen sote-ryhmä vaatii toimeentulotuen asumiskulujen tiukennusten perumista ja hallitusta noudattamaan lakia ja ihmisoikeussopimuksia. Koko vaatimus perusteluineen on luettavissa tästä Tiedonantajasta.
Suomalaiset ovat rakentaneet ja uudistaneet tätä maata monien kamppailujen kautta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti. Valoillaan oleva markkinatalouden ihannointi ja porvarillinen ideologia päätöksenteossa vieraannuttaa ihmiset työstään, toisistaan ja luonnosta.
Kirjoittajan artikkelit
Historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Tiedonantaja vieraili Vantaan opistotalon äänestyspaikalla, jossa muiden ohella oli otettu huomioon terveysturvallisuus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden tuomionsa kotikaupunkinsa vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
- ‹ edellinen
- 31 / 95
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kansainvälisen naistenpäivän juuret ovat vahvasti työväenluokan feminismissä ja sosialistisissa liikkeissä. Kapitalismi kukoistaa naisten työvoiman hyväksikäytöstä, sekä palkallisesta että palkattomasta.
Lakiesitys otti ison askeleen sairaalatoiminnan yksityistämisen suuntaan.