Lapin palvelut alkoivat kiinnostaa vasta, kun niistä tuli maanpuolustuskysymys

21.08.2025 - 11:15

Lappi ja sen kehittäminen on pitkään jäänyt muun maan varjoon. Alueen asukkaiden matkat palveluihin ovat pidentyneet kun niitä on keskitetty yhä kiihtyvään tahtiin suurimpiin keskuksiin, etenkin Rovaniemelle, johon on kuitenkin esimerkiksi Kilpisjärveltä yli 400 kilometrin matka. Aikaisemmin myös Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta kaikuivat kuuroille korville, mutta tämäkin muuttui Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?


Natosopivat kulkureitit saivat rahoituksen

Pitkään Lappi jäi tie- ja ratainvestoinneissa etelän varjoon. Perustienpidon rahoitus ei riittänyt kuromaan umpeen korjausvelkaa, ja alueelle kertyi rapistuvia siltoja ja huonokuntoisia päällysteitä. Vielä kymmenen vuotta sitten puhuttiin useammin siitä, miten vähäliikenteisiä teitä voitaisiin sulkea kuin niiden kehittämisestä.

Käänne tuli, kun Suomi liittyi Natoon ja pohjoinen nousi sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta keskiöön. Lapin väylähankkeet muuttuivat asukkaiden arjen mahdollistamisesta huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiksi. EU:n rahoituksella parannetaan nyt muun muassa Kalliosalmen ja Tornionjoen siltoja, kunnostetaan Oulu–Laurila -rata ja kehitetään valtatie 4:ää Rovaniemeltä pohjoiseen. Väylävirasto vauhdittaa myös Enontekiön valtatien 21 parannuksia sekä useiden siltojen uusimisia.

Vuonna 2024 Lapin tienpitoon käytettiin jo 90,4 miljoonaa euroa – yli 20 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Pelkästään päällystystöihin tuli lähes 22 miljoonan lisärahoitus, ja pitkästä aikaa alueella päästään 300 päällystetyn tiekilometrin tasolle.

Syy muutokseen on selvä. Nato tarvitsee väyliä, jotka kestävät raskaiden kuljetusten ja sotilaskaluston painon. Pullonkaulana on Tornion ja Haaparannan ratayhteys, jossa Suomen ja Ruotsin erilaiset raideleveydet hankaloittavat liikennettä. Selvityksissä on jo eurooppalaisen standardiraideleveyden ulottaminen Suomen puolelle. Lisäksi Narvikin sataman merkitys Suomen ulkomaankaupan ja sotilaallisen huollon varareittinä on nostettu Nato-kokouksissa strategiseksi tavoitteeksi.

Toisin sanoen Lapin tiestö ja radat alkoivat kiinnostaa vasta, kun niistä tuli osa turvallisuuspolitiikkaa. Asukkaista viis, kunhan tankit kulkevat.

Lapin tiestö ja radat alkoivat kiinnostaa vasta, kun niistä tuli osa turvallisuuspolitiikkaa. Asukkaista viis, kunhan tankit kulkevat.


Lapin sote ei kiinnosta, Nato-sote kiinnostaa

Myös terveydenhuollossa Lappi on jäänyt varjoon. Sairaanhoitoa on keskitetty vuosia, mikä on heikentänyt syrjäseutujen asukkaiden palvelujen saatavuutta. Synnytyksiä varten matkustetaan rutiininomaisesti satoja kilometrejä, ja kuljetusmatkat riittävää hoitoa tarjoaviin sairaaloihin ovat kaikilla potilailla pitkiä.

Nyt hallituksen niin sanottu Nato-laki, eli esitys hyvinvointialueiden tehtävien lisäämisestä poikkeusoloissa, tuo kuitenkin Lapille uusia velvoitteita. Esitykseen saapuneiden lausuntojen mukaan lakiesitys ei kuitenkaan turvaa henkilöstön riittävyyttä eikä nykyisten asukkaiden oikeuksia, vaikka se mahdollisesti lisää rahoitusta varautumiseen.

Erityisen polttavaksi tämä rahoituskysymys nousee Kemissä, missä Länsi-Pohjan keskussairaalan erityisrahoitus päättyy vuoden 2025 lopussa. Sairaalan tulevaisuus on auki, vaikka sen merkitys juuri kriisioloissa olisi suuri.

Kemin kaupunki muistuttikin lausunnossaan: ”Hajautetun sairaalaverkon merkitys korostuu poikkeusoloissa erityisesti tilanteissa, joissa yhteen osaan verkkoa kohdistuu sotilaallista vaikuttamista. Suunnitelmat keskittää Lapin erikoissairaanhoito Rovaniemelle muodostavat selkeän haavoittuvuuden.”

Tilanne on paradoksaalinen. Samalla kun paikallisia palveluja ajetaan sote-budjettipäätöksillä alas, valtio lisää Lapin vastuuta poikkeusoloihin varautumisessa. Jos rahoituksen leikkauslinja jatkuu, kyky vastata kriiseihin rapautuu entisestään.

Samaan aikaan Lapin talous ja matkailu kasvavat, ja myös matkailijoiden palvelutarpeet kuormittavat järjestelmiä. Ratkaisevaa olisi turvata pysyvä rahoituspohja ja selkeä työnjako, jotta Lapin sote-palvelut kehittyisivät paitsi Nato-velvoitteiden myös ennen kaikkea sen asukkaiden ja matkailijoiden arjen tarpeiden näkökulmasta.


 

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa + Politiikka