YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Keywords:
Pavi 60 vuotta – tanssivan yhteisön oma paikka
Pavi, pääkaupunkiseudun viimeinen perinteinen tanssilava, täyttää tänä kesänä 60 vuotta. Mutta juhla ei ole pelkkää nostalgiaa.
Pavin synttäreillä iloitaan siitä, että tanssilava on onnistunut kehittämään pääkaupunkiseudun kaupunkikulttuuria, tanssiyhteisöjä ja laajentamaan käsitystä julkisesta tilasta. Lotta Rantasen väistyessä ja Karoliina Inkilän astuessa johtoon 14.7., Tanssilava Pavi ei vain vaihda kasvoja, vaan virittää lavatanssit uudelleen. "Olen innoissani ja otettu mahdollisuudesta päästä kehittämään tätä tärkeää paikkaa yhdessä tanssijoiden, vapaaehtoisten, artistien ja paikallisen yhteisön kanssa", sanoo uusi lavajohtaja Karoliina Inkilä.
"Näen, että toiminnanjohtajan on tärkeää ympäröidä itsensä ihmisillä, joilla on tietoa ja osaamista eri toiminnan osa-alueista."
Pavin uuden johtajan Karoliina Inkilän tausta on ravintola-alalla, tapahtumatuotannossa ja digimarkkinoinnissa.
Itä-Hakkila trendaa
Pavi sijaitsee Itä-Hakkilassa – Vantaalla, ei Helsingissä eikä Espoossa. Jos Pavi olisi uusi yritys, olisi Itä-Hakkila yllättävä geopoliittinen valinta, ei ehkä mikään logistinen unelma. "Monille on tärkeää, että Pavi sijaitsee nimenomaan Vantaalla", todetaan tanssilavan tiedotteessa. Pavin sijainti Itä-Hakkilassa voi ollakin trendikästä – uutta urbaania tilaa. Kulttuuripaikan sijainti ei halua olla neutraali, vaan poliittinen ja siksi uusia toimijoita kiinnostava. Tapahtuvatko pääkaupunkiseudun kiinnostavimmat tapahtumat tulevaisuudessa sen marginaaleissa?
Pavilla 11.7. klo 19.00 esiintyy Vanhasuora ja Esa Nummela
Kirjoittajan artikkelit
Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
Ruotsin uusi translaki sallii juridisen sukupuolen vahvistamisen jo 16-vuotiaille, mutta Suomessa sukupuolen moninaisuus pysyy juridisesti näkymättömänä – erityisesti nuorilta ja muunsukupuolisilta. SKP:n varapuheenjohtaja Akira Siivonen ehdottaa kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa tai koko merkinnän poistamista, jotta yksilön oikeus itsemäärittelyyn ei jäisi binäärisen järjestelmän panttivangiksi. Kyse ei ole vain transihmisten asemasta, vaan laajemmin siitä, miten kapitalistinen valtio hallitsee kehoja, identiteettejä ja elämää – luokkarakenteiden ja kurinpidon kautta.
- ‹ edellinen
- 2 / 7
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.