Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Keywords:
Pavi 60 vuotta – tanssivan yhteisön oma paikka
Pavi, pääkaupunkiseudun viimeinen perinteinen tanssilava, täyttää tänä kesänä 60 vuotta. Mutta juhla ei ole pelkkää nostalgiaa.
Pavin synttäreillä iloitaan siitä, että tanssilava on onnistunut kehittämään pääkaupunkiseudun kaupunkikulttuuria, tanssiyhteisöjä ja laajentamaan käsitystä julkisesta tilasta. Lotta Rantasen väistyessä ja Karoliina Inkilän astuessa johtoon 14.7., Tanssilava Pavi ei vain vaihda kasvoja, vaan virittää lavatanssit uudelleen. "Olen innoissani ja otettu mahdollisuudesta päästä kehittämään tätä tärkeää paikkaa yhdessä tanssijoiden, vapaaehtoisten, artistien ja paikallisen yhteisön kanssa", sanoo uusi lavajohtaja Karoliina Inkilä.
"Näen, että toiminnanjohtajan on tärkeää ympäröidä itsensä ihmisillä, joilla on tietoa ja osaamista eri toiminnan osa-alueista."
Pavin uuden johtajan Karoliina Inkilän tausta on ravintola-alalla, tapahtumatuotannossa ja digimarkkinoinnissa.
Itä-Hakkila trendaa
Pavi sijaitsee Itä-Hakkilassa – Vantaalla, ei Helsingissä eikä Espoossa. Jos Pavi olisi uusi yritys, olisi Itä-Hakkila yllättävä geopoliittinen valinta, ei ehkä mikään logistinen unelma. "Monille on tärkeää, että Pavi sijaitsee nimenomaan Vantaalla", todetaan tanssilavan tiedotteessa. Pavin sijainti Itä-Hakkilassa voi ollakin trendikästä – uutta urbaania tilaa. Kulttuuripaikan sijainti ei halua olla neutraali, vaan poliittinen ja siksi uusia toimijoita kiinnostava. Tapahtuvatko pääkaupunkiseudun kiinnostavimmat tapahtumat tulevaisuudessa sen marginaaleissa?
Pavilla 11.7. klo 19.00 esiintyy Vanhasuora ja Esa Nummela
Kirjoittajan artikkelit
Vasta muutama kuukausi sitten perustettu Seksuaalirikosuhrien tuki ry (SETU) haluaa rikkoa hiljaisuuden, joka usein suojelee rikoksen tekijää ja jättää uhrin näkymättömäksi – erityisesti silloin, kun kyse on ihmisistä, jotka eivät osaa puolustaa itseään. Järjestön varapuheenjohtaja Mia Räisäsen mukaan uhrien tuki ei saisi jäädä rangaistusten varaan, vaan tarvitaan seksuaalirikoslain muuttamista, mielenosoituksia ja koko yhteiskunnan liikehdintää uhrien rinnalle.
Nato-jäsenyys on nyt osoittanut, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään kuin pakosta – ja oikeistovoimien johdolla. Haagissa pidetty natomaiden kokous nosti sotabudjetit viiteen prosenttiin. Yhä useampi kysyy, mitä me oikeastaan olemme puolustamassa – ja kenen ehdoilla. Kun aseet vaativat osuutensa, jääkö jäljelle mitään rauhalle, oikeudenmukaisuudelle, yhteiselle tulevaisuudelle tai ihmisten perusturvalle? Parlamentin humanistit ovat eksyksissä. Onko enää olemassa poliittista liikettä, joka uskaltaa sanoa ei sekä aseille että niille arvoille, joita ne kantavat?
- ‹ edellinen
- 3 / 7
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.