Keywords:
Pavista tehdään dokumenttielokuva
Helsinki-Paviljonki eli tuttavallisimmin Pavi on työväenliikkeen vapaaehtoisvoimin rakentama lavatanssipaikka. Pavi sijaitsee Vantaalla Itä-Hakkilassa noin 18 km:n päässä Helsingistä. Helsinki-Paviljonki aloitti toimintansa vuonna 1965 kuului silloin Helsingin maalaiskuntaan, josta juontaa myös Helsinki-nimi.
Ensi vuonna Pavi siis täyttää 60 vuotta. Tätä juhlavuotta tullaan juhlistamaan muuan muassa Pavista kertovalla dokumenttielokuvalla. Sen tekijä on pitkän linjan dokumenttielokuvaohjaaja Jari Kokko.
Elämän makuinen aihe
– Eihän tanssilavoista ole liikaa tehty dokumenttielokuvia, aloitti Kokko vastauksensa mistä lähti kiinnostus tehdä dokumenttielokuva Pavista.
– Sehän on elämän makuinen aihe, joista tykkään. Ihan sama mihin suuntaan kääntää kameran, niin aina tarttuu oikeata ihmistä ja elämää, Kokko jatkaa.
Lavatanssikulttuuri on monelle tuttu ainakin jollakin tasolla, varsinkin mielikuvana. Mutta mitä kaikkea se onkaan nykypäivänä?
Dokumenttiohjaaja Kokko tiesi siitä jonkin verran ennen kuin alkoi tekemään dokumenttia Pavista, mutta mikä häntä yllätti aiheessa?
– Ehkä se suurin yllätys oli ennen kaikkea talkooporukan sitoutuneisuus. Pavilla on ihmisiä, jotka ovat kymmeniä vuosia hoitaneet sitä talkoovelvollisuuttaan. Siitä syntyy tietty henki, ollaan yhtä perhettä, Kokko kertoo.
– Samaa voi sanoa tietysti tanssijoista. Monet ovat käyneet Pavilla kymmeniä vuosia ja ovat kenties tavanneet ensimmäisen kerran Pavilla. Jotkut ovat menneet naimisiin ja romanssi syttynyt Pavilla ja edelleen käyvät siellä, Kokko jatkaa.
– Tämmöinen jatkuvuus ja sitoutuneisuus, kyllähän se jostain kielii, että jotain lavatanssikulttuurissa täytyy olla, kun se näin pitkään kantaa, Kokko pohdiskelee.
Talkooporukan ja tanssijoiden lisäksi kolmas kulmakivi lavatanssikulttuurissa on tietysti muusikot.
– Monta artistia olen haastatellut ja samanlainen sitoutuneisuus ja rakkaus lajiin sekä intohimo on sielläkin, sekä sama vaatimattomuus, Kokko toteaa.
Dokumenttielokuvalle Pavista ja sen lavatansseista onkin siis monia mielenkiintoisia tekijöitä.
– Siitä tämän elokuvan ideakin, että tanssi-iltoina toistuu sama näytelmä. On talkooporukka, tanssijat ja muusikot. Jokainen tarvitsee toistaan. Ilman yhtä ei syntyisi mitään ja yhdessä isompi kuin osiensa summa. Se tuntuu nykyaikanakin hienolta idealta, kun pohditaan nykyistä elämänmenoa ja esimerkiksi hallituksen politiikkaa. Kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikki saavat tanssia. Tuommoinen utopia toimii – tai ehkä ei pitäisi sanoa utopia – ehkä sen pitäisi olla todellisuus mikä pitäisi olla, Kokko pohdiskelee.
Painopiste tässä päivässä
Pavin ansiokas historia tulee Kokon dokumenttielokuvassa esiin ihmisten kautta, niin muusikoiden, tanssijoiden kuin talkoolaistenkin. Tulevan elokuvan painopiste on kuitenkin tässä päivässä. Toki tullaan kuulemaan tanssilavan perustamisesta ja muista tärkeistä vaiheista.
Nykypäivänä Pavi on vahvasti perinteissä kiinni, mutta uuttakin on tullut. Esimerkkinä Kokko mainitsee naistenhaun.
– On yllättävää kuinka todella onnellisia ihmiset ovat, kun ovat Pavilla tanssimassa, Kokko kertoo tuntemuksiaan nykypäivän Pavista.
– He todellakin saavat siitä jotain muutakin kuin liikuntaa. Pavilla on kyllä erityinen tunnelma, hän jatkaa.
Pavilla ihmiset keskittyvät yhdessä oloon ja tanssiin. Alkoholitarjoilua Pavilla ei ole koskaan ollut ja se onkin aina erottanut Pavin monista muista tanssi- ja illanviettopaikoista.
Pavi luo tunnelmaa koko alueelle
Pavi sijaitsee alueella, joka on lähinnä teollisuusaluetta ja pelkästään olemassaolollaan virkistää paikkaa. Toivottavaa olisikin, että Vantaan kaupunki antaisi Paville sen ansaitseman arvon ja antaisi kunnollisen pitkän ajan vuokrasopimuksen Paville.
– Pavihan tuo Vantaalle tosi paljon hyvää mainetta ilmaiseksi, Kokko muistuttaa.
Pavin ainutlaatuinen tunnelma alkaa jo rakennuksesta.
– Paikkahan näyttää perinteiseltä tanssilavalta. Pelkästään se, että pääse käymään Pavilla sisällä voi olla elämys, Kokko sanoo.
Työväenliikkeen voiman näyte
Pavin rakentaminen ja pyörittäminen oli yksi monista työväenliikkeen voimannäytöistä 60-luvulla. Valitettavan moni tuon aikakauden saavutuksista on kuitenkin menetetty. Pavi on kuitenkin elossa ja hyvinvoiva. Eikä vähinten siihen ole vaikuttanut Pavilla oleva hyvä yhteishenki. Olivat sitten osallistujat talkoolaisia, tanssijoita tai muusikoita.
Kokkokin innostuu muistelemaan työväenliikkeen historiaa omasta näkökulmasta. Hän on kotoisin pieneltä paikkakunnalta Viitasaarelta Keski-Suomesta. Hän muistaa kuinka tärkeää työväenliike oli lapsena.
– Ne vaput on jäänyt lapsena mieleen, Kokko muistelee.
– Isä oli kuitenkin kommunistien kunnanvaltuutettu ja Rakennusliitossa. Sitä yhteistä tekemistä ja oli yhteisiä mökkejä ja kaikkea tällaista oli paljon, Kokko jatkaa.
Tiedonantaja jää innolla odottamaan Kokon dokumenttielokuvan valmistumista ja Pavin 65-vuotista juhlavuotta. On hienoa, että Pavin ansiokasta toimintaa kunnioitetaan dokumenttielokuvan muodossa.
Pavin alkukesän ohjelmisto
ke 17.04. Markku Aro & Diesel
Fusku 1 / Maija
pe 19.04. Sinitaivas
Rumba-Bolero 1 / Maija
su 21.04. Johanna Rantsi & Tunturitäh
ke 24.04. Helminauha + Kaksi Viljaa
Foksi 1/ Maija
pe 26.04. Antti Ahopelto & Etiketti
Hidas valssi 1 / Maija
su 28.04. Kaija Pohjola & Norolan pojat
ke 01.05. Teemu Roivainen & Energia
Bugg 1 / Maija
pe 03.05. Ässät
Cha-Cha 1 / Maija
su 05.05. Juha Matti & Yötaivas
ke 08.05. Marita Taavitsainen &
Riskit Herrat
Tango 1 / Maija
pe 10.05. Saija Tuupanen & eXmiehet
Hidas valssi 2 / Maija
su 12.05. Matti-Sakari &
Pekkaniskan pojat
ke 15.05. Tomi Markkola & Kipinä /
Sanna Jäänvirta
Valssi / Maija
pe 17.05. Teemu Ahtonen & Formaatti
Bugg 2 / Maija
su 19.05. Eija Sinikka & Foxpop
ma 20.05. Tanssikurssi-ilta
Cha-Cha ja Tango / Kati
ke 22.05. Weranta
Fusku 2 / Maija
pe 24.05. Neitoset // Armi Tenkula &
Afrikan Tähti
Suomisalsa / Maija
su 26.05. PNP + Henri Jokinen
Rumba-Bolero 2 / Maija
ke 29.05. Joonas Erkkilä & Unelma
Jive 1 / Maija
pe 31.05. Pirita Niemenmaa & MiSio
Foksi 2 / Maija
su 02.06. Leif Lindeman & Rosette
ke 05.06. Hurma + Riskit Herrat
Tango 2 / Maija
pe 07.06. TT Purontaka & Tähtitaivas
Argentiinalainen tango / Maija
su 09.06. Charles Plogman &MiSio
ke 12.06. Taikakuu
Fusku 3 / Maija
pe 14.06. Eija Kantola & Omega
Cha-Cha 2 / Maija
su 16.06. Channel Four
ma 17.06. Tanssikurssi-ilta
Rumba ja hidas lavafoksi / Kati
ke 19.06. Sinitaivas
Rumba-Bolero 3 / Maija
pe 21.06. Reeta & Suvi + Nieminen &
Litmanen
su 23.06. Tomi Markkola & Kipinä
ke 26.06. PNP + Henri Dean Jokinen
Tango 2 / Maija
pe 28.06. Nina Åkerman & Mantra
Hidas valssi 1 / Maija
su 30.06. Neitoset & Sami Rosholm Suomisalsa / Maija
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Hallituksen päätös lakkauttaa rauhantyön yleisavustus vuoden 2025 alusta ei ole ainoastaan tyly rauhantyötä kohtaan, vaan myös historiallisesti poikkeuksellinen. Vastaavaa linjausta pitää etsiä 1930-luvulta. Hallituksen viesti tuntuu olevan, ettei rauhaa ja rauhantyötä haluta tukea, mikä on outoa nykyisessä tilanteessa Euroopassa. Tiedonantaja haastatteli Rauhanliiton tiedottaja Julia Jernvallia.
Miksi peruskoulu ei ole pystynyt vastaamaan 2000-luvun haasteisiin? Onko koulu-uudistuksissa laiminlyöty opettajien kuuleminen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin kouluista vastattiin helmikuun Maanantaiklubilla.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.