Yleisöt siirtyvät sosiaaliseen mediaan

Televisiouutisten iltalähetykset, uutissivustojen etusivut tai paperilehdet eivät enää ole monille tärkein tapa kohdata journalismia. Yhä useampi löytää uutiset sosiaalisen median virroista, lyhytvideoista ja mobiilialustoilta. Kiinan valtion omistaman kansainvälisen uutiskanavan CGTN:n digitaalisen median johtaja Zhang Shilei pitää tätä journalismin suurimpana muutoksena. Hänen mukaansa toimitusten tulevaisuus ratkaistaan siinä, kuinka hyvin ne ymmärtävät yleisöjensä muuttunutta käyttäytymistä.

Journalistien on seurattava yleisöjen muuttunutta käyttäytymistä

Zhang Shilein mukaan keskeinen muutos ei liity ainoastaan teknologiaan vaan siihen, miten ihmiset löytävät uutisia, käyttävät mediaa ja viettävät aikaansa verkossa.

Aiemmin yleisöt hakeutuivat uutisten äärelle television lähetysaikoina tai verkkosivujen kautta. Nyt merkittävä osa uutisista kohdataan sosiaalisten medioiden sisältövirroissa algoritmien suosittelemana. Samalla yleisöt odottavat sisältöjen olevan helposti saavutettavia, visuaalisia ja nopeasti omaksuttavia.

Zhangin mukaan muutoksen vuoksi toimittajan työ ei voi enää rakentua yhden välineen ympärille. Nykyajan journalismi edellyttää kykyä tuottaa sisältöjä useisiin kanaviin, erilaisille yleisöille ja useissa eri formaateissa.

CGTN:n digitaalinen toiminta kattaa verkkosivuston, mobiilisovelluksen, sosiaalisen median alustat sekä Creative Lab -yksikön, jossa kehitetään uusia sisältömuotoja. Organisaation tavoitteena on tavoittaa yleisöt niissä ympäristöissä, joissa ne jo valmiiksi viettävät aikaansa.

Juuri tämä ajatus toistuu useissa keskusteluissa Kiinassa. Teknologia on yksi kiinnostuksen kärjistä, mutta taustalla oli yksi pääviesti: median on seurattava yleisöjä, ei odotettava yleisöjen palaavan vanhoihin toimintatapoihin.

Uudet sisältömuodot ovat osa muutosta

Shen esitteli kanavan Ai Hub -järjestelmää, jonka avulla sisältöjen tuotantoprosesseja voidaan automatisoida ja nopeuttaa. Hänen mukaansa osa kanavan videoista, animaatioista, musiikista ja visuaalisista elementeistä tuotetaan tai niitä tuetaan tekoälyratkaisujen avulla.

Teknologian lisäksi Shen korosti kulttuuriperinnön digitalisoinnin merkitystä. Hän esitteli hankkeita, joissa historiallista aineistoa, taidetta ja kulttuuriperintöä on tuotu uusien yleisöjen ulottuville digitaalisten työkalujen avulla.

Esimerkeiksi nousivat muun muassa Song-dynastian taidetulkinnat sekä virtuaaliset näyttelyt, joiden tavoitteena on tehdä vuosisatojen takainen kulttuuriperintö saavutettavaksi nykyajan yleisöille.

Samalla hankkeet osoittavat, kuinka mediaorganisaatiot etsivät uusia tapoja yhdistää journalismia, kulttuuria ja teknologiaa. Sisällöistä pyritään tekemään sellaisia, että ne toimivat yhtä luontevasti uutisverkkosivulla, mobiilisovelluksessa ja sosiaalisen median alustoilla.

Tekoäly on muuttunut osaksi toimitustyötä

Yleisöjen käyttäytymisen muutos kytkeytyy myös tekoälyn nopeaan kehitykseen. Uutiskanava CGTN hyödyntää tekoälyä useissa tuotannon vaiheissa.

Kanavan edustajien mukaan tekoälyä käytetään muun muassa videoiden, animaatioiden ja visuaalisten sisältöjen tuottamisessa.

Lisäksi toimitus hyödyntää virtuaalitodellisuuden, lisätyn todellisuuden ja sekoitetun todellisuuden ratkaisuja erityisesti dokumenteissa ja verkkosisällöissä.

Digitaalisen median johtaja Zhang ei näe tekoälyä journalistien korvaajana. Hänen mukaansa teknologia toimii työkaluna, jonka avulla sisältöjä voidaan tuottaa tehokkaammin ja yleisöjä tavoittaa uusilla tavoilla.

Journalistinen arviointi, lähdekritiikki ja sisällöllinen vastuu säilyvät kuitenkin toimittajien tehtävinä.

CGTN:n toimituksellinen johtaminen perustuu niin sanottuun superdesk-malliin. Sen tarkoituksena on yhdistää eri alustojen toimitukset yhteiseen uutisseurantaan, jossa kansainvälisiä tapahtumia, sosiaalisen median ilmiöitä ja yleisöjen kiinnostuksen kohteita tarkastellaan yhdessä.

Kansainvälisiä verkostoja

Xin nosti esiin kanavan järjestämiä keskustelutilaisuuksia, kansainvälisiä foorumeita sekä yhteistyötä eri instituutioiden kanssa.

Hänen mukaansa tällaiset verkostot auttavat CGTN:tä ylläpitämään yhteyksiä eri maiden toimijoihin ja seuraamaan kansainvälisiä kehityskulkuja.

Kansainväliseen seminaariin osallistuneet media-alan edustajat keskustelivat CGTN:n toimittajien kanssa myös siitä, miten paikallisyhteisöt ja kansalaisyhteiskunta voivat vaikuttaa mediatyöhön.

Vastauksissa CGTN:n edustajat painottivat kuitenkin ennen kaikkea kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja omia tapahtumiaan. Konkreettisia esimerkkejä yhteisöjen suorasta vaikutuksesta toimitukselliseen päätöksentekoon ei juuri tuotu esiin.

CGTN haluaa vahvistaa globaalin etelän näkökulmia

CGTN:n edustajat korostivat useissa yhteyksissä kansainvälisen mediayhteistyön tarvetta sekä niin sanotun globaalin etelän näkökulmien näkyvyyttä kansainvälisessä uutisvirrassa.

Kanavan tehtäväksi kuvattiin sekä Kiinaa käsittelevien sisältöjen että muiden maiden kokemusten tuominen kansainvälisen yleisön ulottuville.

Samalla painotettiin faktantarkistuksen, lähteiden monipuolisuuden ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen merkitystä journalismissa.

Arkkitehtuuri kertoo mediatalon kunnianhimosta

CGTN toimii Pekingin Chaoyangin kaupunginosassa sijaitsevassa mediakeskittymässä, jonka tunnetuin maamerkki on Kiinan valtiollisen television CCTV:n pääkonttori.

Rakennuksen suunnittelivat hollantilaisen OMA-arkkitehtitoimiston arkkitehdit Rem Koolhaas ja Ole Scheeren kansainvälisen kilpailun jälkeen vuonna 2002. Vuonna 2012 valmistunut rakennus nousi nopeasti yhdeksi Kiinan tunnetuimmista nykyarkkitehtuurin maamerkeistä. Siitä tuli välittömästi yksi vuosisadan kiistanalaisimmista arkkitehtonisista teoksista. New York Timesin kriitikot ylistivät sitä mahdollisesti ”tämän vuosisadan suurimmaksi arkkitehtoniseksi saavutukseksi”, kun taas toiset näkivät siinä vain valtiollisen propagandakoneiston kalliin kuoren. Rakennus voitti parhaan pilvenpiirtäjän maailmanlaajuisen palkinnon 2013.

Rakennus poikkeaa perinteisestä pilvenpiirtäjästä muodostamalla itseensä taittuvan yhtenäisen rakenteen. Arkkitehtoninen ratkaisu toi sille kansainvälistä huomiota, mutta myös runsaasti kriittistä keskustelua. Kiinassa rakennus tunnetaan laajalti lempinimellä ”Big Pants” eli ”Isot housut”.

Pääkonttori toimii samalla näkyvänä symbolina Kiinan valtion omistaman kansainvälisen uutiskanavan CGTN:n toimintaympäristölle. Rakennus yhdistää median, teknologian, kansainvälisen viestinnän ja valtiollisen näkyvyyden samaan kokonaisuuteen.

Murroksen ytimessä ovat yleisöt

Pekingissä käytyjen keskustelujen perusteella CGTN:n johto näkee journalismin suurimman haasteen yleisöjen käyttäytymisen muutoksessa.

Tekoäly, virtuaaliteknologiat, kansainväliset yhteistyöverkostot ja uudet julkaisualustat ovat toimituksille tärkeitä välineitä. Niiden merkitys jää kuitenkin toissijaiseksi, jos media ei ymmärrä, miten ihmiset nykyisin kohtaavat uutisia.

Uutiskanavan CGTN:n digitaalisen median johtaja Zhang Shilein viesti oli koko vierailun läpileikkaava teema. Median tulevaisuutta ei ratkaise yksin teknologia, vaan kyky tunnistaa, missä yleisöt ovat ja miten ne haluavat vastaanottaa tietoa. Kansalaisjournalismista ja marxilaisesta maailman muuttamisesta kiinnostunut lisäisi listaan vielä osallistumisen ja omaäänisyyden.

Uutisten sisältö ei välttämättä muutu yhtä nopeasti kuin niiden jakelu. Tapa, jolla ihmiset löytävät ja kuluttavat journalismia, on kuitenkin jo muuttunut. Juuri siihen muutokseen Kiinan valtion omistama kansainvälinen uutiskanava CGTN kertoo pyrkivänsä vastaamaan.

Pekingissä, Xi’anissa ja Hangzhoussa järjestettiin 8.–16.9.2026 kansainvälinen globaalin mediayhteistyön seminaari. Seminaari kokosi yhteen media-alan ammattilaisia eri maista keskustelemaan journalismin, digitaalisen viestinnän, tekoälyn sekä kansainvälisen mediayhteistyön tulevaisuudesta. Toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen osallistui seminaariin osana kansainvälistä toimittajaryhmää.

---