Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Keywords:
Työttömyysturvan suojaosan poisto – kapitalismin kylmä logiikka iskee osa-aikatyöläiseen
Kun suojaosa työttömyysturvasta poistettiin, moni osa-aikatyötä tehnyt jäi kokonaan työttömäksi. Yleisen työttömyyskassan kysely paljastaa karun todellisuuden: kapitalismin koneisto ei palkitse pienestä ponnistuksesta, vaan rankaisee siitä. Työväenluokan arki ei mahdu hallituksen budjettiin.
“Moni lopetti työnteon kokonaan, koska osa-aikatyön kannattavuus heikkeni”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen. Tämä ei ole yksittäistapaus vaan rakenteellinen ilmiö, jossa työvoiman joustavuus palvelee pääoman etua. Kun osa-aikatyö ei enää tuo leipää pöytään, vaihtoehdoksi jää työttömyys – ei siksi, että ihmiset eivät haluaisi tehdä töitä, vaan siksi, että järjestelmä ei anna siihen mahdollisuutta.
Kyselyn mukaan 63 % osa-aikatyön lopettaneista teki päätöksen nimenomaan lakimuutoksen vuoksi. Tämä ei ole sattumaa vaan seurausta siitä, että kapitalistinen politiikka ei tunnista työn monimuotoisuutta. Se suosii kokoaikatyötä, vaikka sitä ei ole tarjolla. “Kokoaikatyöhön siirrytään, jos sitä on saatavissa”, Hänninen sanoo – ja siinäpä se. Jos ei ole, jäädään työttömäksi.
Työväenluokan toimijuus typistyy valintojen illuusioon: ota vastaan kokoaikatyö, jota ei ole, tai jää ilman tuloja. Tämä ei ole vapaus vaan pakko. Kansalaisaloite suojaosan palauttamisesta on ylittänyt eduskuntakäsittelyn rajan, mutta se ei vielä muuta rakenteita. Tarvitaan enemmän kuin korjausliikkeitä – tarvitaan antikapitalistista vaihtoehtoa.
Kapitalismin logiikka ei tunne empatiaa. Se tuntee vain tuoton. Mutta työväenluokka tuntee toisensa. Ja kun yhteisö alkaa puhua, syntyy vastavoima. Tämä juttu on kutsu siihen puheeseen.
A-kassan mukaan työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön saa ansaita ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Huhtikuun alussa tulee voimaan hallituksen lakimuutos, joka poistaa suojaosan kokonaan.
Suojaosa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja se on ollut siitä lähtien osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa sovittelujakson aikana tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosa vähennetään ennakonpidätyksen alaisesta työtulosta eli bruttotuloista.
A-kassan mukaan hallituksen lakimuutos on poistanut suojaosan kokonaan. Uutta lakia sovelletaan 1.4.2024. Tällöin suojaosaa ei enää käytetä sovitellun ansiopäivärahan määrän laskemisessa. Käytännössä suojaosan poistaminen siis pienentää sovitellun ansiopäivärahan määrää.
Avoin työttömyyskassa A-kassa on kaikille palkansaajille avoin, yleinen työttömyyskassa. Aloitimme toimintamme 1.1.2022, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät.
Kirjoittajan artikkelit
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
- ‹ edellinen
- 2 / 18
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.