Venezuela valmistautuu kunnallisvaaleihin 27.7. Nämä ovat jo kolmannen vaalit vuoden sisällä. Petaren kaupunginosa, miljoonien työväenluokan asuinpaikka, elää vaalien arkea konkreettisesti: vesikatkot, julkisen liikenteen haasteet ja paikallinen stigma eivät ole vain infrastruktuurikysymyksiä, vaan kertovat siitä, miten ihmiset kokevat oman arkensa ja tarpeen muutokselle. Haastattelen kolmea nuorta naista. He puhuvat rauhallisesti elämästään ja tulevasta äänioikeudestaan — ei vastakkainasettelun vaan arkisen osallistumisen kautta. Tämä on juttu siitä, kuinka politiikka syntyy, vaikka puistoissa viisaiden nuorten naisten keskustelussa - ei pelkästään vaalihuoneistoissa — ja kuinka optimismi asuu nuoruudessa, joka uskaltaa nähdä tulevaisuuden omana tilanaan.
Keywords:
Työttömyysturvan suojaosan poisto – kapitalismin kylmä logiikka iskee osa-aikatyöläiseen
Kun suojaosa työttömyysturvasta poistettiin, moni osa-aikatyötä tehnyt jäi kokonaan työttömäksi. Yleisen työttömyyskassan kysely paljastaa karun todellisuuden: kapitalismin koneisto ei palkitse pienestä ponnistuksesta, vaan rankaisee siitä. Työväenluokan arki ei mahdu hallituksen budjettiin.
“Moni lopetti työnteon kokonaan, koska osa-aikatyön kannattavuus heikkeni”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen. Tämä ei ole yksittäistapaus vaan rakenteellinen ilmiö, jossa työvoiman joustavuus palvelee pääoman etua. Kun osa-aikatyö ei enää tuo leipää pöytään, vaihtoehdoksi jää työttömyys – ei siksi, että ihmiset eivät haluaisi tehdä töitä, vaan siksi, että järjestelmä ei anna siihen mahdollisuutta.
Kyselyn mukaan 63 % osa-aikatyön lopettaneista teki päätöksen nimenomaan lakimuutoksen vuoksi. Tämä ei ole sattumaa vaan seurausta siitä, että kapitalistinen politiikka ei tunnista työn monimuotoisuutta. Se suosii kokoaikatyötä, vaikka sitä ei ole tarjolla. “Kokoaikatyöhön siirrytään, jos sitä on saatavissa”, Hänninen sanoo – ja siinäpä se. Jos ei ole, jäädään työttömäksi.
Työväenluokan toimijuus typistyy valintojen illuusioon: ota vastaan kokoaikatyö, jota ei ole, tai jää ilman tuloja. Tämä ei ole vapaus vaan pakko. Kansalaisaloite suojaosan palauttamisesta on ylittänyt eduskuntakäsittelyn rajan, mutta se ei vielä muuta rakenteita. Tarvitaan enemmän kuin korjausliikkeitä – tarvitaan antikapitalistista vaihtoehtoa.
Kapitalismin logiikka ei tunne empatiaa. Se tuntee vain tuoton. Mutta työväenluokka tuntee toisensa. Ja kun yhteisö alkaa puhua, syntyy vastavoima. Tämä juttu on kutsu siihen puheeseen.
A-kassan mukaan työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön saa ansaita ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Huhtikuun alussa tulee voimaan hallituksen lakimuutos, joka poistaa suojaosan kokonaan.
Suojaosa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja se on ollut siitä lähtien osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa sovittelujakson aikana tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosa vähennetään ennakonpidätyksen alaisesta työtulosta eli bruttotuloista.
A-kassan mukaan hallituksen lakimuutos on poistanut suojaosan kokonaan. Uutta lakia sovelletaan 1.4.2024. Tällöin suojaosaa ei enää käytetä sovitellun ansiopäivärahan määrän laskemisessa. Käytännössä suojaosan poistaminen siis pienentää sovitellun ansiopäivärahan määrää.
Avoin työttömyyskassa A-kassa on kaikille palkansaajille avoin, yleinen työttömyyskassa. Aloitimme toimintamme 1.1.2022, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät.
Kirjoittajan artikkelit
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely tuo Ateneumiin taiteen, joka ei maistu myyntitiskiltä vaan kysyy, kenellä on oikeus kauneuteen. Paljastaako syksyn näyttely taiteen ja vallan jännitteet: kuinka sesessionistit rikkoivat aikansa taiderakenteita ja loivat visuaalisen kielen vapaudelle. Naisryhmät, muotoilijat ja taiteilijat toimivat esineiden ja teosten kautta poliittisina toimijoina.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
- ‹ edellinen
- 3 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.