Algoritminen johtaminen yleistyy työpaikoilla – ja samalla työntekijöiden stressi. Työterveyslaitoksen uusin raportti paljastaa, kuinka koneet ohjaavat arkea ilman läpinäkyvyyttä. Tutkijat vaativat osallistamista ja avoimuutta. Tiedonantaja kysyy: kenen ehdoilla työelämä digitalisoituu?
Keywords:
Työttömyysturvan suojaosan poisto – kapitalismin kylmä logiikka iskee osa-aikatyöläiseen
14.08.2025 - 13:15
Kuva: Tomas Castelazo / CC BY-SA 3.0
Kun suojaosa työttömyysturvasta poistettiin, moni osa-aikatyötä tehnyt jäi kokonaan työttömäksi. Yleisen työttömyyskassan kysely paljastaa karun todellisuuden: kapitalismin koneisto ei palkitse pienestä ponnistuksesta, vaan rankaisee siitä. Työväenluokan arki ei mahdu hallituksen budjettiin.
“Moni lopetti työnteon kokonaan, koska osa-aikatyön kannattavuus heikkeni”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen. Tämä ei ole yksittäistapaus vaan rakenteellinen ilmiö, jossa työvoiman joustavuus palvelee pääoman etua. Kun osa-aikatyö ei enää tuo leipää pöytään, vaihtoehdoksi jää työttömyys – ei siksi, että ihmiset eivät haluaisi tehdä töitä, vaan siksi, että järjestelmä ei anna siihen mahdollisuutta.
Kyselyn mukaan 63 % osa-aikatyön lopettaneista teki päätöksen nimenomaan lakimuutoksen vuoksi. Tämä ei ole sattumaa vaan seurausta siitä, että kapitalistinen politiikka ei tunnista työn monimuotoisuutta. Se suosii kokoaikatyötä, vaikka sitä ei ole tarjolla. “Kokoaikatyöhön siirrytään, jos sitä on saatavissa”, Hänninen sanoo – ja siinäpä se. Jos ei ole, jäädään työttömäksi.
Työväenluokan toimijuus typistyy valintojen illuusioon: ota vastaan kokoaikatyö, jota ei ole, tai jää ilman tuloja. Tämä ei ole vapaus vaan pakko. Kansalaisaloite suojaosan palauttamisesta on ylittänyt eduskuntakäsittelyn rajan, mutta se ei vielä muuta rakenteita. Tarvitaan enemmän kuin korjausliikkeitä – tarvitaan antikapitalistista vaihtoehtoa.
Kapitalismin logiikka ei tunne empatiaa. Se tuntee vain tuoton. Mutta työväenluokka tuntee toisensa. Ja kun yhteisö alkaa puhua, syntyy vastavoima. Tämä juttu on kutsu siihen puheeseen.
A-kassan mukaan työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön saa ansaita ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Huhtikuun alussa tulee voimaan hallituksen lakimuutos, joka poistaa suojaosan kokonaan.
Suojaosa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja se on ollut siitä lähtien osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa sovittelujakson aikana tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosa vähennetään ennakonpidätyksen alaisesta työtulosta eli bruttotuloista.
A-kassan mukaan hallituksen lakimuutos on poistanut suojaosan kokonaan. Uutta lakia sovelletaan 1.4.2024. Tällöin suojaosaa ei enää käytetä sovitellun ansiopäivärahan määrän laskemisessa. Käytännössä suojaosan poistaminen siis pienentää sovitellun ansiopäivärahan määrää.
Avoin työttömyyskassa A-kassa on kaikille palkansaajille avoin, yleinen työttömyyskassa. Aloitimme toimintamme 1.1.2022, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät.
Kirjoittajan artikkelit
Miksi työväenluokan historiaa käsitellään akateemisesti, mutta harvoin työväen keskuudessa? Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestetty seminaari paljasti, kuinka Yleisradion ja yliopistojen kulttuurinen perintö kietoutuu tiiviisti poliittiseen vallankäyttöön – mutta samalla etääntyy niistä, joiden elämästä se kertoo. Kun tutkijat puhuvat luokasta, kuka todella kuuntelee? Keskustelu toi esiin ristiriidan: työväenliikkeen analyysi tapahtuu yhä useammin korkeakoulutettujen kesken, samalla kun työläisten ääni jää kuulumattomiin. Aikana, jolloin media ja koulutus ovat jälleen poliittisen paineen alla, on syytä kysyä, kenelle historia kuuluu – ja kuka saa määritellä sen merkityksen.
Näyttivätkö kaikki naistenlehdet samalta 1960–1970-luvuilla – vaikka niiden sanoma palveli eri luokkia? Tamperelaisessa Työväki ja media -seminaarissa dosentti Arja Turunen nosti esiin yllättävän havainnon: vaikka suomalaiset naistenlehdet olivat ideologisesti kaukana toisistaan, niiden ulkoasu muistutti toisiaan hämmentävän paljon. Vasemmistolainen Uusi Nainen vaati rakenteellisia uudistuksia työväenluokan naisten aseman parantamiseksi, kun taas porvarillinen Suomen Nainen puolusti perinteisiä rooleja ja yksilön vastuuta. Kaupallinen Me Naiset liukui näiden välillä, myyden tasa-arvoa muodin ja kulutuksen kautta. Turusen puheenvuoro osoitti, että lehdet eivät olleet vain viihdettä – ne olivat luokkien välinen taistelutanner, jossa työväen ääni kamppaili näkyvyydestä pääoman hallitsemassa julkisuudessa. Kun nykykeskustelu tasa-arvosta ja oikeudesta itse määritellä oma sukupuoli käy yhä kiivaampana, on aika kysyä: kenen ääni kuuluu, ja kenen kokemukset eivät pääse lehtien sivuille?
- ‹ edellinen
- 4 / 18
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.