Ritva Harle on ympäristö- ja yhteisötaiteeseen erikoistunut helsinkiläinen kuvataiteilija, joka uskoo maailman muuttamiseen. Harle pitää TAIKE:n uutta palvelukokeilua taiteilijoille ja sote-ammattilaisille tervetulleena ideana.
Vaalityötä natsien varjossa – kuka uskaltaa kampanjoida vasemmistolle Berliinissä?
13.02.2025 - 12:30
(updated: 20.03.2025 - 17:16)
Die Linken vaalityöntekijät jalkautuivat helmikuussa Berliinin Treptow-Köpenickissä. Kuva JP Väisänen.
Saksan parlamenttivaalit järjestetään 23.2.2025. Saksan vasemmisto kipuilee hajallaan. Gallupit lupaavat Die Linkelle yli 5 % kannatusta. Vasemmistolaisesti ajattelevia ihmetyttää miksi Die Linkestä irtaantunut BSW (Bündnis Sahra Wagenknecht) äänesti viime viikolla yhdessä kansallismielisen AFD puolueen kanssa tiukempien maahanmuuttosäännösten puolesta. Kommunistit eivät aseta ollenkaan ehdokkaita omalle listalle.
Berliinin Treptow-Köpenickissä vaalityöntekijät eivät jaa flaijereita pelkästään kiireisille kaupunkilaisille – he astuvat alueille, joissa historia ja nykypäivän poliittiset jännitteet kohtaavat raa’asti. Helmikuussa kymmenen hengen ryhmä jakoi Gregor Gysin vaalikirjeitä alueilla, joita on kutsuttu jopa "natsien kortteleiksi".
Kadut, joilla he liikkuivat, olivat täynnä historian painolastia. Puchanstraße on tunnettu natsien "veriviikon" (Köpenicker Blutwoche) tapahtumista vuodelta 1933, jolloin kansallissosialistit murhasivat poliittisia vastustajiaan. Toisaalla kampanjointia tehtiin alueella, jossa toimii edelleen kansallismielisten ryhmien tukikohtia.
Tilanne ei ollut vain symbolisesti latautunut – se oli konkreettisesti vaarallinen. Maiharikenkiin ja bombertakkeihin sonnustautuneet kaljupäät ulkoiluttivat koiriaan samalla, kun vasemmiston kampanjamateriaalia jaettiin postilaatikoihin.
"Jännittää joka kerta, kun soittaa ovikelloa – koskaan ei tiedä, kuka vastaa", eräs vaalityöntekijä totesi.
Vastaanotto vaihteli. Ovipuhelimista kuului sekä kannustusta että kylmiä torjuntoja. Joissain taloissa kerrottiin suoraan, ettei vasemmiston kirjeitä haluttu sisään. Siitä huolimatta työ jatkui.
Gysin kampanja ja vaikeneminen sateenkaarioikeuksista
Gregor Gysi, yksi Saksan tunnetuimmista vasemmistopoliitikoista, kampanjoi näyttävästi vaalipiirissään. Hänen henkilökohtaiselta tuntuva kirjeensä, jota jaetaan postilaatikoihin muistutti virallista asiakirjaa, sisälsi Bertolt Brechtin sitaatin: "Jos en olisi köyhä, et sinä olisi rikas." Mukana oli myös kaaviot köyhyyden kasvusta ja miljonäärien määrän lisääntymisestä vuodesta 2009 vuoteen 2023.
Kirjeessä Gysi painotti miesten ja naisten tasa-arvoa, mutta yksi asia puuttui: Berliinin asema sateenkaarioikeuksien keskuksena. Kaupunki on tunnettu vahvasta queer-yhteisöstään, mutta Gysi ei nostanut aihetta esiin vaalikirjeessään.
Oliko kyseessä tietoinen valinta vai unohtuiko asia kiireisen kampanjan keskellä? Sitä jäin miettimään, mutta vielä enemmän ihailin niitä, jotka uskalsivat tehdä vaalityötä alueilla, joissa vasemmistolla ei ole helppoa.
Saksan parlamenttivaalit (Bundestagswahl) 23.2. Somejutussa toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen seurasi Die Linken vaalikampanjaa Berliinin kaduilla. Väisänen kirjoittaa maaliskuun Tiedonantajassa mitä Saksan vasemmistolle kuuluu ja miten vaaleissa kävi.
Gregor Gysin vaalikirjettä jaetaan postilaatikoihin Berliinissä. Kuva JP Väisänen
Kirjoittajan artikkelit
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?