Ritva Harle on ympäristö- ja yhteisötaiteeseen erikoistunut helsinkiläinen kuvataiteilija, joka uskoo maailman muuttamiseen. Harle pitää TAIKE:n uutta palvelukokeilua taiteilijoille ja sote-ammattilaisille tervetulleena ideana.
Vaalityötä natsien varjossa – kuka uskaltaa kampanjoida vasemmistolle Berliinissä?
13.02.2025 - 12:30
(updated: 20.03.2025 - 17:16)
Die Linken vaalityöntekijät jalkautuivat helmikuussa Berliinin Treptow-Köpenickissä. Kuva JP Väisänen.
Saksan parlamenttivaalit järjestetään 23.2.2025. Saksan vasemmisto kipuilee hajallaan. Gallupit lupaavat Die Linkelle yli 5 % kannatusta. Vasemmistolaisesti ajattelevia ihmetyttää miksi Die Linkestä irtaantunut BSW (Bündnis Sahra Wagenknecht) äänesti viime viikolla yhdessä kansallismielisen AFD puolueen kanssa tiukempien maahanmuuttosäännösten puolesta. Kommunistit eivät aseta ollenkaan ehdokkaita omalle listalle.
Berliinin Treptow-Köpenickissä vaalityöntekijät eivät jaa flaijereita pelkästään kiireisille kaupunkilaisille – he astuvat alueille, joissa historia ja nykypäivän poliittiset jännitteet kohtaavat raa’asti. Helmikuussa kymmenen hengen ryhmä jakoi Gregor Gysin vaalikirjeitä alueilla, joita on kutsuttu jopa "natsien kortteleiksi".
Kadut, joilla he liikkuivat, olivat täynnä historian painolastia. Puchanstraße on tunnettu natsien "veriviikon" (Köpenicker Blutwoche) tapahtumista vuodelta 1933, jolloin kansallissosialistit murhasivat poliittisia vastustajiaan. Toisaalla kampanjointia tehtiin alueella, jossa toimii edelleen kansallismielisten ryhmien tukikohtia.
Tilanne ei ollut vain symbolisesti latautunut – se oli konkreettisesti vaarallinen. Maiharikenkiin ja bombertakkeihin sonnustautuneet kaljupäät ulkoiluttivat koiriaan samalla, kun vasemmiston kampanjamateriaalia jaettiin postilaatikoihin.
"Jännittää joka kerta, kun soittaa ovikelloa – koskaan ei tiedä, kuka vastaa", eräs vaalityöntekijä totesi.
Vastaanotto vaihteli. Ovipuhelimista kuului sekä kannustusta että kylmiä torjuntoja. Joissain taloissa kerrottiin suoraan, ettei vasemmiston kirjeitä haluttu sisään. Siitä huolimatta työ jatkui.
Gysin kampanja ja vaikeneminen sateenkaarioikeuksista
Gregor Gysi, yksi Saksan tunnetuimmista vasemmistopoliitikoista, kampanjoi näyttävästi vaalipiirissään. Hänen henkilökohtaiselta tuntuva kirjeensä, jota jaetaan postilaatikoihin muistutti virallista asiakirjaa, sisälsi Bertolt Brechtin sitaatin: "Jos en olisi köyhä, et sinä olisi rikas." Mukana oli myös kaaviot köyhyyden kasvusta ja miljonäärien määrän lisääntymisestä vuodesta 2009 vuoteen 2023.
Kirjeessä Gysi painotti miesten ja naisten tasa-arvoa, mutta yksi asia puuttui: Berliinin asema sateenkaarioikeuksien keskuksena. Kaupunki on tunnettu vahvasta queer-yhteisöstään, mutta Gysi ei nostanut aihetta esiin vaalikirjeessään.
Oliko kyseessä tietoinen valinta vai unohtuiko asia kiireisen kampanjan keskellä? Sitä jäin miettimään, mutta vielä enemmän ihailin niitä, jotka uskalsivat tehdä vaalityötä alueilla, joissa vasemmistolla ei ole helppoa.
Saksan parlamenttivaalit (Bundestagswahl) 23.2. Somejutussa toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen seurasi Die Linken vaalikampanjaa Berliinin kaduilla. Väisänen kirjoittaa maaliskuun Tiedonantajassa mitä Saksan vasemmistolle kuuluu ja miten vaaleissa kävi.
Gregor Gysin vaalikirjettä jaetaan postilaatikoihin Berliinissä. Kuva JP Väisänen
Kirjoittajan artikkelit
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.