Vaalityötä natsien varjossa – kuka uskaltaa kampanjoida vasemmistolle Berliinissä?
Saksan parlamenttivaalit järjestetään 23.2.2025. Saksan vasemmisto kipuilee hajallaan. Gallupit lupaavat Die Linkelle yli 5 % kannatusta. Vasemmistolaisesti ajattelevia ihmetyttää miksi Die Linkestä irtaantunut BSW (Bündnis Sahra Wagenknecht) äänesti viime viikolla yhdessä kansallismielisen AFD puolueen kanssa tiukempien maahanmuuttosäännösten puolesta. Kommunistit eivät aseta ollenkaan ehdokkaita omalle listalle.
Berliinin Treptow-Köpenickissä vaalityöntekijät eivät jaa flaijereita pelkästään kiireisille kaupunkilaisille – he astuvat alueille, joissa historia ja nykypäivän poliittiset jännitteet kohtaavat raa’asti. Helmikuussa kymmenen hengen ryhmä jakoi Gregor Gysin vaalikirjeitä alueilla, joita on kutsuttu jopa "natsien kortteleiksi".
Kadut, joilla he liikkuivat, olivat täynnä historian painolastia. Puchanstraße on tunnettu natsien "veriviikon" (Köpenicker Blutwoche) tapahtumista vuodelta 1933, jolloin kansallissosialistit murhasivat poliittisia vastustajiaan. Toisaalla kampanjointia tehtiin alueella, jossa toimii edelleen kansallismielisten ryhmien tukikohtia.
Tilanne ei ollut vain symbolisesti latautunut – se oli konkreettisesti vaarallinen. Maiharikenkiin ja bombertakkeihin sonnustautuneet kaljupäät ulkoiluttivat koiriaan samalla, kun vasemmiston kampanjamateriaalia jaettiin postilaatikoihin.
"Jännittää joka kerta, kun soittaa ovikelloa – koskaan ei tiedä, kuka vastaa", eräs vaalityöntekijä totesi.
Vastaanotto vaihteli. Ovipuhelimista kuului sekä kannustusta että kylmiä torjuntoja. Joissain taloissa kerrottiin suoraan, ettei vasemmiston kirjeitä haluttu sisään. Siitä huolimatta työ jatkui.
Gysin kampanja ja vaikeneminen sateenkaarioikeuksista
Gregor Gysi, yksi Saksan tunnetuimmista vasemmistopoliitikoista, kampanjoi näyttävästi vaalipiirissään. Hänen henkilökohtaiselta tuntuva kirjeensä, jota jaetaan postilaatikoihin muistutti virallista asiakirjaa, sisälsi Bertolt Brechtin sitaatin: "Jos en olisi köyhä, et sinä olisi rikas." Mukana oli myös kaaviot köyhyyden kasvusta ja miljonäärien määrän lisääntymisestä vuodesta 2009 vuoteen 2023.
Kirjeessä Gysi painotti miesten ja naisten tasa-arvoa, mutta yksi asia puuttui: Berliinin asema sateenkaarioikeuksien keskuksena. Kaupunki on tunnettu vahvasta queer-yhteisöstään, mutta Gysi ei nostanut aihetta esiin vaalikirjeessään.
Oliko kyseessä tietoinen valinta vai unohtuiko asia kiireisen kampanjan keskellä? Sitä jäin miettimään, mutta vielä enemmän ihailin niitä, jotka uskalsivat tehdä vaalityötä alueilla, joissa vasemmistolla ei ole helppoa.
Saksan parlamenttivaalit (Bundestagswahl) 23.2. Somejutussa toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen seurasi Die Linken vaalikampanjaa Berliinin kaduilla. Väisänen kirjoittaa maaliskuun Tiedonantajassa mitä Saksan vasemmistolle kuuluu ja miten vaaleissa kävi.
Gregor Gysin vaalikirjettä jaetaan postilaatikoihin Berliinissä. Kuva JP Väisänen
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Caracasissa pidetty antifasistinen konferenssi kokosi yli tuhat aktivistia 76 maasta ja päättyi uuden kansainvälisen vallankumouksellisen verkoston perustamiseen. Liike, joka puolustaa työväenluokan oikeuksia, osallistavaa demokratiaa ja rauhaa, tavoittelee fasismin, uusfasismin, rasismin, kolonialismin ja imperialismin kaikista muodoista vapautumista.
Ikuinen kapinallinen, peloton suorasuu kommunisti ja koko kansan rakastama näyttelijä Anneli Sauli on kuollut 16. maaliskuuta hoivakodissa Helsingissä. Vuonna 1932 Pyhäjoella syntynyt elokuvatähti olisi tänä vuonna täyttänyt 90 vuotta.
Helsinkiläinen tilataiteilija Tikke-Kristiina Tuura taistelee korona-apatiaa vastaan taiteella ja mukaan kutsuvalla yhteistyöllä. Parhaillaan joukko arkitaiteilijoita luo Tuuran johdolla maitopurkeista Maitotölkit - jokaihmisen installaatio -teosta.
- 1 / 2
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.