JP (Juha-Pekka) Väisänen on SKP:n puheenjohtaja, Kustannusyhtiö TA-tiedon hallituksen jäsen ja Tiedonantajan avustaja.
Keywords:
Suomalaisen elokuvan yksi suurimmista ikoneista, näyttelijä Anneli Sauli siirtyi ajasta ikuisuuteen
Nousemme esiintymislavalle. Kapuamme portaita. Tulee se hetki kun tullaan esille. Anneli kääntyy ja katsoo minua suoraan silmiin. Kiitos sinulle.
Soitin heti yhteiselle ystävällemme, Anneli Saulin pitkäaikaiselle kollegalle ja ystävälle Arja Pekuriselle - Angervoiselle. Kerron, että Anneli näyttäytyi minulle unessa. Angervoinen lohdutti.
Ikuinen kapinallinen, peloton suorasuu kommunisti ja koko kansan rakastama näyttelijä Anneli Sauli on kuollut 16. maaliskuuta hoivakodissa Helsingissä. Vuonna 1932 Pyhäjoella syntynyt elokuvatähti olisi tänä vuonna täyttänyt 90 vuotta.
Hyvän elämän sattumia
Anneli kertoi minulle kymmenen vuotta sitten Berliinissä, että hän oli onnellinen ja että hänen elämänsä on ollut täynnä sattumia.
Juhlimme Berliinissä Annelin kahdeksankymppisiä. Olemme molemmat elämästä humaltuneita hulluja taiteilijoita, maailmaparantajia ja aktivisteja - ystäviä. Lapsuuden monet samankaltaiset mutkat yhdistivät maailmankatsomustamme.
Majoituimme Berliinissä filmitähdelle edustustehtävistä tuttuun luksushotelliin Fasanenstrasselle, leikimme historialla ja vierailimme ihan oikeiden muistojen bulevardeilla. Eksyimme Grunewaldin metsään ja hukuimme uusiin tulevaisuuden taiteellisiin ja yhteiskunnallisiin suunnitelmiin.
“Elämäni on ollut täynnä sattumia. Kun tulee onnellinen sellainen kohdalleni, teen siitä parhaani. Berliini on ollut minulle hyvä sattuma. Se on tarkoittanut mahdollisuutta tehdä sitä työtä jota osaan ja rakastan”, vakuutti Anneli minulle jossain Grunewaldin metsän labyrinteille sukua olevista poluista. Kun lopulta löysimme tiemme takaisin kaupunkiin, Anneli sanoi ymmärtävänsä hyvin miksi monet suomalaiset taiteilijat ovat ”löytäneet” kaupungin vapaan ilmapiirin.
Kaikki suuret roolit
Anneli Saulin tuotanto on vertaansa vailla. Anneli itse korostaa työtään Joensuun kaupunginteatterissa, jossa hän sai näytellä ”kaikki suuret roolit”. Suomalaisen elokuvan merkkiteoksen Hilja Maitotyttö (Toivo Särkkä 1953) jälkeen Anneli Sauli teki runsaat 40 elokuvaa Suomessa, yhden Ruotsissa ja 12 elokuvaa Saksassa. Elokuvaohjaaja Saara Cantell teki Annelin kanssa yhden pitkän elokuvan Kohtaamisia (2010). Tähden siirryttyä ajasta ikuisuuteen jäivät kesken myös Cantellin Annelista kertovan dokumentin kuvaukset.
Anneli Sauli oli elokuvatähden lisäksi rauhanaktivisti. Esiintyminen Kaapelitehtaalla Länsi-Saharan solidaarisuuden hyväksi Helsingissä jouduttiin koronan takia perumaan viime syksynä, mutta Anneli näytti loppuun asti tahtonsa ja taitonsa kun tapahtumaa harjoiteltiin useita kertoja ja kunnianhimoisesti.
Nousimme yhdessä erilaisille yhdessätekemisen ja vaikuttamisen lavoille. Katsoimme toisiamme ja maailmaa suoraan silmiin. Olen tänään surullinen. Yritän ajatella kuin Anneli – olla onnellinen ja tehdä sattumista parasta.
JP (Juha-Pekka) Väisänen
Kirjoittaja on Anneli Saulin ystävä, käsitetaiteilija, toimittajaopiskelija ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Helsinkiläinen tilataiteilija Tikke-Kristiina Tuura taistelee korona-apatiaa vastaan taiteella ja mukaan kutsuvalla yhteistyöllä. Parhaillaan joukko arkitaiteilijoita luo Tuuran johdolla maitopurkeista Maitotölkit - jokaihmisen installaatio -teosta.
Ritva Harle on ympäristö- ja yhteisötaiteeseen erikoistunut helsinkiläinen kuvataiteilija, joka uskoo maailman muuttamiseen. Harle pitää TAIKE:n uutta palvelukokeilua taiteilijoille ja sote-ammattilaisille tervetulleena ideana.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.