Keywords:
Antifasistinen liike vahvistuu: Caracas yhdisti vallankumoukselliset
Caracasissa marraskuussa pidetty antifasistinen konferenssi kokosi yli tuhat aktivistia 76 maasta ja päättyi uuden kansainvälisen vallankumouksellisen verkoston perustamiseen. Liike, joka puolustaa työväenluokan oikeuksia, osallistavaa demokratiaa ja rauhaa, tavoittelee fasismin, uusfasismin, rasismin, kolonialismin ja imperialismin kaikista muodoista vapautumista.
Caracasin julistus korostaa kymmenen keskeistä tavoitetta, erityisesti työväenluokan vallankumouksellista voimaa, väkivallan vastustamista ja kansojen itsemääräämisoikeuden puolustamista. Julistuksessa tuomitaan fasismin nousu ja imperialistiset interventiot, mutta myös nouseva uusliberalistinen järjestelmä, joka kurjistaa työläisten elämää ja syventää kapitalismin sortoa. Liikkeen ytimessä on solidaarisuus Palestiinan, Venezuelan ja muiden kapitalististen riistojen alaisena olevien kansojen kanssa. Liikkeen tulevaisuutta ohjaa Caracasissa perustettu antifasistinen sihteeristö, joka koordinoi globaalia vallankumouksellista yhteistyötä ja järjestää tammikuussa foorumin, jossa kehitetään konkreettisia strategioita työväenluokan voiman vahvistamiseksi.
Julistus päättyy voimakkaaseen viestiin: ”Ihmiskunta vai fasismi”, joka kiteyttää liikkeen eetoksen: On murskattava kapitalistinen järjestelmä ja sen fasistiset ilmenemismuodot!
Globaalin työväenliikkeen kasvu ja tulevaisuuden haasteet
Sometoimittaja JP Väisänen, yksi konferenssin asiantuntijoista, totesi: ”Kokous osoitti, kuinka monipuolinen ja yhtenäinen globaalin työväenluokan antifasistinen liike voi olla. Yli tuhat osanottajaa antoi vahvan viestin vastustaa kapitalismin ja uusliberalismin epäoikeudenmukaisuutta.” Väisänen nosti esiin erityisesti sosiaalisen median, ympäristökysymysten ja luokkatietoisen feminismin merkityksen, jotka ovat olennainen osa vallankumouksellista kamppailua. ”Nyt tarvitaan radikaalin vasemmiston vastanarratiivia, joka haastaa vihapuheen ja pinnallisen viihdejournalismin, joka on osa kapitalistista viihdeteollisuutta”, Väisänen totesi. Hän myös toi esiin huolensa suomalaisten metsätyyppien uhanalaisuudesta ja totesi, että ympäristökriisi on väistämätön seuraus kapitalismin ja imperialistisen väkivallan yhdistymisestä.
Itsekritiikkiä ja tarpeita kehittämiselle
Vaikka julistus on kunnianhimoinen ja kattava, Väisänen nosti esiin muutamia puutteita, jotka liittyvät teknologisen vallan keskittymiseen ja tekoälyn rooliin antifasistisessa taistelussa. ”Meidän on muistettava, että teknologian ja tiedon keskittämisen kautta kapitalismi voi entisestään vahvistaa fasistista sortoa. Tämä on otettava huomioon, kun kehitämme strategioitamme”, hän huomautti.
”Me haluamme muuttaa maailmaa, ei vain valittaa siitä, kuinka huonosti asiat ovat. Tämä ei ole pelkästään ympäristökysymys, vaan koko kapitalistisen järjestelmän kumoaminen.” Caracasissa päätettiin kansainvälisestä toimintasuunnitelmasta, joka keskittyy työläisten ja sorrettujen kansojen osallistamiseen taisteluun rasismia, kolonialismia ja ympäristön riistoa vastaan.
Kohti sosialistista tulevaisuutta
Kongressin loppupuheessa Jorge Rodríguez, Venezuelan kansalliskokouksen puheenjohtaja, painotti, että fasismiin ei voida suhtautua lievästi: ”On oltava radikaaleja, ja uuden kansainvälisen antifasistisen verkoston avulla estettävä fasismin kaikki ilmenemismuodot.” Rodriguez, joka on toiminut Hugo Chávezin ja Nicolás Maduron hallituksissa, muistutti, että kapitalistinen ja imperialistinen sorto on yhdistettävä kaikkien sorrettujen kansojen vapauden puolustamiseen.
Väisänen korosti, että liikkeen globaalin tavoittavuuden varmistaminen edellyttää monimuotoisempaa lähestymistapaa. ”Pohjoismaisiin aktivistiryhmiimme toivotamme tervetulleiksi uusia tovereita, jotka ovat valmiita taisteluun kansainvälisen sosialismin, solidaarisuuden ja fasisminvastaisen verkostoitumisen puolesta. Meidän on luotava yhteys ja järjestettävä toimet, jotka murtavat nykyisen järjestelmän.” Caracas toimi inspiraationa, mutta liikkeen kasvaminen todelliseksi globaaliksi vallankumoukselliseksi voimaksi edellyttää jatkuvaa dialogia, yhteistä toimintaa ja konkreettisia, radikaaleja toimenpiteitä sekä ihmisten välistä hyvää tahtoa ja rakkautta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Saksan parlamenttivaalit järjestetään 23.2.2025. Saksan vasemmisto kipuilee hajallaan. Berliinin Treptow-Köpenickissä vaalityöntekijät eivät jaa flaijereita pelkästään kiireisille kaupunkilaisille – he astuvat alueille, joissa historia ja nykypäivän poliittiset jännitteet kohtaavat raa’asti. Toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen seurasi Die Linken vaalikampanjaa Berliinin kaduilla.
Ikuinen kapinallinen, peloton suorasuu kommunisti ja koko kansan rakastama näyttelijä Anneli Sauli on kuollut 16. maaliskuuta hoivakodissa Helsingissä. Vuonna 1932 Pyhäjoella syntynyt elokuvatähti olisi tänä vuonna täyttänyt 90 vuotta.
Helsinkiläinen tilataiteilija Tikke-Kristiina Tuura taistelee korona-apatiaa vastaan taiteella ja mukaan kutsuvalla yhteistyöllä. Parhaillaan joukko arkitaiteilijoita luo Tuuran johdolla maitopurkeista Maitotölkit - jokaihmisen installaatio -teosta.
- 1 / 2
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.