Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
YK:n päätöslauselma Israelin Palestiinan miehityksen lopettamisesta vuoden kuluessa hyväksyttiin ylivoimaisella enemmistöllä
20.09.2024 - 14:45
(updated: 14.11.2024 - 14:57)
Gazaa Israelin iskujen jäljiltä. Kuva UNRWA
YK:n 18. syyskuuta järjestetyn yleiskokouksen äänestyksessä vaadittiin ylivoimaisella enemmistöllä, että Israel lopettaa laittoman läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa.
Äänestyksessä annettiin 124 ääntä puolesta ja 14 vastaan, mukaan lukien Israel ja sen läheisin liittolainen Yhdysvallat, sekä 43 tyhjää. Suomen lisäksi Pohjoismaista Norja ja Islanti äänestivät puolesta. Ruotsi ja Tanska äänestivät tyhjää.
Päätöslauselmassa vaaditaan, että Israel ”lopettaa viipymättä laittoman läsnäolonsa Palestiinan pakolaisalueilla ... [viimeistään] 12 kuukauden kuluessa” ja että sen on ”noudatettava viipymättä kaikkia kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeudellisia velvoitteitaan”.
Lisäksi siinä kehotetaan maita määräämään pakotteita niille, jotka ovat vastuussa Israelin läsnäolon ylläpitämisestä alueilla, ja pysäyttämään aseiden vienti Israeliin, jos niitä epäillään käytettävän siellä.
Päätöslauselma perustuu Kansainvälisen tuomioistuimen heinäkuussa antamaan neuvoa-antavaan lausuntoon, jonka mukaan Israelin miehitys on lainvastainen. Se ei ole sitova.
YK:n palestiinalaisten suurlähettiläs Riyad Mansour kutsui äänestystä kuitenkin käännekohdaksi ”taistelussamme vapauden ja oikeuden puolesta”.
– Se on selkeä viesti siitä, että Israelin miehitys on lopetettava mahdollisimman pian ja että Palestiinan kansan itsemääräämisoikeus on toteutettava, hän sanoi.
Äänestys järjestettiin vain vähän Israelin tekemän terrori-iskun jälkeen. Tähän päivään mennessä 37 ihmistä oli saanut surmansa kahdessa israelilaisten terrori-iskujen aallossa, jotka tehtiin räjäyttämällä hakulaitteita ja radiopuhelimia Libanonissa ja Syyriassa tiistaina ja keskiviikkona.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.