Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
YK:n päätöslauselma Israelin Palestiinan miehityksen lopettamisesta vuoden kuluessa hyväksyttiin ylivoimaisella enemmistöllä
YK:n 18. syyskuuta järjestetyn yleiskokouksen äänestyksessä vaadittiin ylivoimaisella enemmistöllä, että Israel lopettaa laittoman läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa.
Äänestyksessä annettiin 124 ääntä puolesta ja 14 vastaan, mukaan lukien Israel ja sen läheisin liittolainen Yhdysvallat, sekä 43 tyhjää. Suomen lisäksi Pohjoismaista Norja ja Islanti äänestivät puolesta. Ruotsi ja Tanska äänestivät tyhjää.
Päätöslauselmassa vaaditaan, että Israel ”lopettaa viipymättä laittoman läsnäolonsa Palestiinan pakolaisalueilla ... [viimeistään] 12 kuukauden kuluessa” ja että sen on ”noudatettava viipymättä kaikkia kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeudellisia velvoitteitaan”.
Lisäksi siinä kehotetaan maita määräämään pakotteita niille, jotka ovat vastuussa Israelin läsnäolon ylläpitämisestä alueilla, ja pysäyttämään aseiden vienti Israeliin, jos niitä epäillään käytettävän siellä.
Päätöslauselma perustuu Kansainvälisen tuomioistuimen heinäkuussa antamaan neuvoa-antavaan lausuntoon, jonka mukaan Israelin miehitys on lainvastainen. Se ei ole sitova.
YK:n palestiinalaisten suurlähettiläs Riyad Mansour kutsui äänestystä kuitenkin käännekohdaksi ”taistelussamme vapauden ja oikeuden puolesta”.
– Se on selkeä viesti siitä, että Israelin miehitys on lopetettava mahdollisimman pian ja että Palestiinan kansan itsemääräämisoikeus on toteutettava, hän sanoi.
Äänestys järjestettiin vain vähän Israelin tekemän terrori-iskun jälkeen. Tähän päivään mennessä 37 ihmistä oli saanut surmansa kahdessa israelilaisten terrori-iskujen aallossa, jotka tehtiin räjäyttämällä hakulaitteita ja radiopuhelimia Libanonissa ja Syyriassa tiistaina ja keskiviikkona.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.