Eduskuntavaalien tulos kuvaa hyvin Suomessa pitkään vallalla ollutta ”vuoroin vieraissa” -periaatetta, jossa hallitusvastuu vaihtuu oikeistolta demareille ja päinvastoin kaudesta toiseen. Poikkeuksen tähän muodostaa perussuomalaisten saama kannatus, jonka syitä on haettava useasta eri paikasta.
Keywords:
Yli puolet yritystuesta maksettiin viime vuonna suuryrityksille
10.04.2025 - 15:00
Kuvituskuva Pixabay
Suoraa yritystukea myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 1,1 miljardia, mikä oli noin 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suoria tukia maksettiin 908 miljoonaa euroa.
Yritystukea sai vuonna 2024 runsaat 14 600 yritystä. Tuensaajien määrä laski edellisestä vuodesta runsaan viidenneksen. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen yritystukitilastosta.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille.
– Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille. Alle 70 yritystä sai viime vuonna yli puolet kaikista maksetuista tuista ja niin ikään alle 70 yritystä myönnetyistä tuista. Tämä tarkoittaa sitä, että alle sadasosa tukea saaneista sai puolet kaikista suorista yritystuista, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.
Myönnettyjen ja maksettujen tukien summat eroavat toisistaan, sillä myönnetyn tuen maksaminen voi esimerkiksi ajoittua usean vuoden ajalle tai myönnettyä tukea ei makseta kokonaan.
Keskimääräinen tuki oli viime vuonna 14 300 euroa yritystä kohden.
Teollisuuden alan yritykset olivat enemmistönä yritystukien saajissa: noin puolet suorasta yritystuesta maksettiin teollisuusyrityksille. Palvelualan yritykset saivat yritystuista 40 %.
– Metalliteollisuuden yritykset saivat ylivoimaisesti eniten suoria tukia. Metalliteollisuuden yrityksille maksettiin tukea lähes 240 miljoonaa euroa, Veistämö sanoo.
Takauksia myönnettiin viime vuonna 2,9 miljardia euroa. Määrä kasvoi liki 800 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Takauksista lähes kaksi miljardia myönnettiin asuntorakentamiseen.
Puolet maksetusta tuesta Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntiin
Yritystuen kokonaissummasta eli 908 miljoonasta eurosta 383 miljoonaa maksettiin Uudenmaan maakunnassa toimiville yrityksille. Pirkanmaalle maksettiin maakunnista toiseksi eniten, 69 miljoonaa euroa. Vähiten tukea sai Etelä-Karjala, 8,9 miljoonaa euroa.
Keski-Pohjanmaalla suorien yritystukien määrä on Manner-Suomen suurin suhteutettuna sekä väestöön että yritysten toimipaikkojen määrään. Myös Lappi ja Uusimaa saivat suhteellisesti paljon tukia.
– Joissain harvemmin asutuissa maakunnissa tukien suurehko määrä selittyy energiatuilla. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet, vedyn tuotanto ja biomassaan liittyvät energiaratkaisut voivat saada paljon yksittäiseen hankkeeseen liittyvää tukea, Veistämö toteaa.
Kirjoittajan artikkelit
Vaalikeskustelussa ei ole tarpeeksi yhdistetty eri elämänalueiden parantamisen merkitystä myös ilmastolle. Esimerkiksi SKP:n vaatimus kuuden tunnin työpäivästä on samalla myös ilmastoteko.
Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaista kolmasosa on alle 40-vuotiaita. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista SKP asetti ehdokkaita eniten koko maassa.
- ‹ edellinen
- 91 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.