Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet jo 1960-luvun lopun tasolle
Asukkaiden kapina muutoksen voimaksi
22.02.2008 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)
Entinen metallimies ja sittemmin pitkäaikaistyötön, nykyisin vahtimestari ja JHL:n aktiivi, ylöjärveläinen Jouko Koivunen on pitkän tien kulkija myös puolue- ja kunnallispolitiikassa. Jo aiemmin hän sai tarpeekseen Vasemmistoliiton hampaattomuudesta, erosi puoluevaltuustosta ja koko puolueesta, joka "ei tiedä mitä tahtoo, edustaa ja haluaa". Nyt tuli mitta täyteen myös Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä.
– Kunnallispolitiikkaa seuranneena ajattelin, että Ylöjärven kuntapolitiikkaan tarvitaan "perheiden" ulkopuolista vasemmistolaista kapinaliikettä ja toisinajattelijoita.
Kun Vasemmistoliiton ryhmä ilmoitti, että se katsoo Koivusen eronneen ryhmästä toisen puolueen jäsenyyden takia, hän katsoi parhaaksi perustaa 14.2. Suomen kommunistisen puolueen valtuustoryhmän ja toimia sen kautta.
– Politiikan ulkopuolella ollessani olin seurannut erilaisten kansalaisliikkeiden toimintaa ja niiden toiminnan tuloksia. Liikkeiden toiminnassa minua viehättää toiminnan avoimuus, idearikkaus ja avoin kapina vallitsevia rakenteita vastaan.
50-prosenttinen
ei ole demokratiaa
Jouko Koivunen toteaa, että kunnallispolitiikan sanotaan olevan ihmistä lähinnä olevaa demokratiaa. Kuntalaiset myös tuntevat päättäjät, joten palautteen antaminen on helppoa ja suoraa. Demokratia näyttäisi siis toimivan, mutta toimiiko se sittenkään?
– Jos 50 prosenttia äänioikeutetuista käy äänestämässä ja äänestää samoja henkilöitä vuosikymmenestä toiseen, ei demokratia toimi oikealla tavalla. Valta siirtyy yhä enenevässä määrin virkamiehille ja konsulteille.
Valittu valtuusto ei silloin edusta kaikkia kuntalaisia. Äänestämättömyyteen ja osallistumattomuuteen liittyvää suurta ongelmaa ei saa lakaista sivuun toteamalla, että kyse on vapaaehtoisuudesta.
– On mietittävä rohkeasti uusien vaikutuskanavien luomista, millä varmistetaan myös äänestämättömän kansanosan mielipiteen näkyminen päätöksenteossa oikealla painoarvolla. Jos kaupunginvaltuusto delegoi kiireeseen vedoten päätösvaltaansa kaupunginhallitukselle, ei demokratia toimi oikealla tavalla.
Puutarhakaupungin
salatut taustat
Ylöjärveläisessä kunnallispolitiikassa kaikki tapahtuu talouden ja yritystoiminnan ehdoilla. Jouko Koivunen kertoo esimerkin.
– Ylöjärvelle ei rakenneta vuokra-asuntoja, vaikka asuntojonossa on lähes 200 ihmistä. Myös yrittäjät kaipaavat kaupunkiin lisää vuokra-asuntoja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tosiasiallisesti Ylöjärvestä ollaan rakentamassa Pirkanmaan Kauniaista, jossa asuntopoliittisin keinoin säädellään muuttovirta halutun mukaiseksi ja laatuiseksi.
Kunnallispoliittisessa päätöksenteossa Ylöjärvellä löytyy lukematon määrä asioita, joita poliittisen vasemmiston pitää kyseenalaistaa ja nostaa julkiseen keskusteluun.
– Henkilökohtaisesti olen kyllästynyt Ylöjärvellä tapahtuvaan ainaiseen puutarhakaupunkihöpötykseen, jossa ei ole mitään omaa, vaan kaikki on muualta kopioitua. Iskulausemaisen propagandan taakse yleensä myös piilotetaan jotain. Ylöjärvellä on korkea aika kysyä, mitä on piilossa ja mitä taustalla tehdään.
Kunnallisvaalit ja
asukkaiden kaupunki
SKP lähtee kunnallisvaaleihin listalla, jonka työnimi on SKP:n ja asukasliikkeen vaaliliitto. Vaalivoittoa tavoitellaan paikallisella tunnuksella "Asukkaiden kaupunki", jolle annetaan vaaliohjelmassa ja vaalimainonnassa asukaslähtöinen ja helposti ymmärrettävä sisältö.
– SKP:lle ei Ylöjärvellä riitä puolueen vaalivoitto.
HANNU OITTINEN