Vuosi Gazan verilöylystä
Joulukuun 27. päivänä tuli kuluneeksi vuosi Israelin asevoimien aloittamasta Operation Cast Leadista eli hyökkäyksestä Gazaan. Hyökkäyksessä kuoli yli 1460 palestiinalaista, heistä 437 lapsia ja 116 naisia. Hyökkäyksessä haavoittui 5300 gazalaista.
Raaka hyökkäys, joka jatkui täydellä teholla viime vuoden tammikuun 18. päivään asti, tuhosi YK:n rakennuksia, sairaaloita, lastentarhoja, kouluja, ministeriörakennuksia ja asuintaloja. YK:n arvion mukaan noin 53000 kotia kärsi pienemmistä vaurioista ja yli 15000 tuhoutui tai vaurioitui pahoin. Yli 100000 ihmistä joutui kodittomiksi ja muuttamaan sukulaistensa luo tai telttoihin.
Operaation luonnetta kuvaa hyvin se, että vain kolme israelilaista siviiliä ja yhdeksän sotilasta sai surmansa, kolme sotilaista Israelin armeijan omasta tulituksesta. Henkilötappioiden suhteettomuus korostaa sitä tosiasiaa, että nykyaikaisin asein varustautuneen alueen suurimman sotilasmahdin hyökkäys saarrettua siviiliväestöä vastaan ei ollut tavanomaista sotaa vaan täytti joukkomurhan tunnusmerkit.
Kansainvälisen yhteisön petos
Kuitenkin kansainvälinen yhteisö on taas kerran kääntänyt pelkurimaisesti katseensa toisaalle. YK:n ihmisoikeusneuvoston 550-sivuinen Gazan konfliktia koskeva raportti, jonka mukaan Israel syyllistyi sotarikoksiin ja se pitäisi haastaa Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen, on käytännössä siirretty arkistoon.
Israel leimasi raportin johtavan laatijan, eteläafrikkalaisen juutalaissyntyisen tuomarin Richard Goldstonen "itseään vihaavaksi juutalaiseksi" ja USA haukkui sen sisältöä puolueelliseksi. Syyskuussa USA:n edustajainhuone hyväksyi päätöslauselman, jossa raportti tuomittiin.
Goldstonen raportti myös suositteli, että universaaliin lainkäyttövaltaan sitoutuneet maat haastaisivat Israelin viranomaiset oikeuteen. Britannia on yksi tällaisista maista. Mutta kun brittiläinen oikeusistuin joulukuussa käsitteli maahan vierailulle tulossa olleen Israelin entisen ulkoministerin Tzipi Livnin pidätysmääräystä, Britannian ulkoministeriö esitti Israelille anteeksipyynnön kun taas pääministerin kanslia Downing Street käynnisti toimet asianomaisen lain muuttamiseksi.
Britannian reaktio oli ennakoitavissa. Britannia varoo tekemästä mitään Israelin ärsyttämiseksi ja transatlanttisten suhteiden vaarantamiseksi USA:n kanssa. Sille kaiken yläpuolella olevana menettelytapana on näiden suhteiden varjeleminen, vaikka se merkitsisi maan sotilaallista sitoutumista laittomiin sotiin.
Myös EU, muu kansainvälinen yhteisö ja YK:n turvallisuusneuvosto laiminlyövät edelleen tekemästä mitään miehitysvalta Israelin pakottamiseksi noudattamaan kansainvälistä lakia ja sopimuksia, kuten välitöntä ja kestävää tulitaukoa ja hyökkääjän vetäytymistä alueelta, miehitysvallan velvollisuutta turvata siviilien turvallisuus ja hyvinvointi sekä huolehtia välttämättömyystarvikkeiden ja humanitaarisen avun pääsystä sodan runtelemalle ja piiritetylle alueelle.
Gazalaisten tilanne kriittinen
Vuosi hyökkäyksen jälkeen Gazan tilanne on edelleen hirveä. Yli 1,5 miljoonaa ihmistä on siellä sanan mukaisesti vangittuina. Israelilla on kuristusote Gazan maarajojen, ilmatilan ja rannikon suhteen. Tämä antaa Israelille mahdollisuuden valvoa tavaroiden tuontia ja vientiä sekä ihmisten sisään- ja ulospääsyä. Israel avaa ja sulkee ylityspaikkoja mielensä mukaan jättäen Gazan ihmiset ilman riittävää ruokaa, lääkintätarvikkeita ja puhtaan veden ja viemäriveden pumppaamiseen sekä sähkön tuottamiseen tarvittavaa polttoainetta.
Israelin hyökkäyksessään käyttämät "sallitut" ja kielletyt aseet ja niiden aiheuttama tuho ovat saastuttaneet Gazan maaperää ja vesivaroja. Noin 40000:sta vastasyntyneestä vauvasta ainakin puolet on vaarassa saada nitraattimyrkytyksen, ja todennäköisyys heidän sairastumisestaan ns. sinilapsisyndroomaan on poikkeuksellisen suuri. Veden saastuneisuus on tekemässä maanviljelystä mahdottoman.
Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) viime kesäkuussa julkaisemassa raportissa todetaan, että tuhannet ihmiset ovat ilman kattoa pään päällä, koska rakennusteollisuus on pysähdyksissä Israelin kieltäytyessä sallimasta rakennustarvikkeiden tuontia.
Edelleen, noin 3500 työ- ja toimipaikkaa on joutunut sulkemaan ovensa ja yli 75000 työläistä, joista on riippuvaisuussuhteessa puoli miljoonaa ihmistä, on menettänyt työpaikkansa. Raportissa myös todetaan, että 80 prosenttia kotitalouksista sinnittelee nyt köyhyysrajan alapuolella.
Nyt Egypti on alkamassa rakentaa 14 kilometrin pituista teräsmuuria, joka erottaisi sen alueen Gazan kaistasta. Egyptin veruke on suojautuminen maan "kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan". Todellisuudessa egyptiläinen lakeijajohto noudattaa USA:n ja Israelin tahtoa. Teräsmuuri tulee edelleen pahentamaan gazalaisten ahdinkoa. Heiltä riistetään tähänastinen mahdollisuus salakuljettaa maanalaisten tunnelien kautta ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita Egyptistä Gazaan.
ERKKI SUSI