Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Britannia lisäämässä ydinohjusten määrää – aktivistit valmiina suoraan toimintaan
Rauhanryhmät Britanniassa varoittavat laajasta vastarinnasta ja valmiudesta rauhanomaiseen suoraan toimintaan pääministeri Boris Johnsonin päätöksen jälkeen rakentaa lisää ydinaseita, kertoo Morning Star.
Uusi linjaus nostaa Britanniassa varastoitavien Trident-ohjusten lukumäärän 180:stä 260:een. Se merkitsee 30 vuoden asteittaisen ydinaseriisunnan loppumista Britanniassa.
Lisäys on 44 prosenttia ja myös kaikkien maiden suurin kylmän sodan jälkeen, sanoo ydinaseriisuntaa edistävä kansalaisjärjestön ICANin (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) pääjohtaja Beatrice Fihn.
Useat ydinvarustelua vastaan kampanjoivat ryhmät ovat valmiita rauhanomaiseen suoraan toimintaan hallituksen päätöksen jälkeen, jossa ydinkärkien yläraja nousee lähes puolella.
ICANin Britannian yhteiskoordinaattori, tohtori Rebecca Johnson sanoi, että "vaarallinen päätös" aseiden määrän nostamisesta heikentäisi ydinsulkusopimusta. Pääministerin edustajat ovat kiistäneet asian.
Ydinaseriisuntaa vaativan kampanjan CND:n (Campaign for Nuclear Disarmament) pääsihteeri Kate Hudsonin mukaan Iso-Britannia ei tarvitse "suuria, rahaa tuhlaavia menoja joukkotuhoaseisiin".
CND järjestää tänään keskiviikkona ”hätämielenosoituksen” netissä alkaen klo 20:00 Suomen aikaa. Lisätietoja ja rekisteröinti Zoom-linkin kautta.
Pasifistinen aktivistiryhmä Peace Pledge Union varoitti, että pääministeri Johnsonin päätökseen vastataan "laajalla vastustuksella, mukaan lukien väkivallaton suora toiminta".
Global Justice Now -kampanjan poliittinen johtaja Daniel Willis syytti Johnsonia "koulupoikaisista näkemyksistä ulkopolitiikassa ja harhautuneista keisarillisista fantasioista". Willisin mukaan päätös vie takaisin kylmään sotaan, kansainvälistä politiikkaa pidetään nollasummapelinä ja uusi ydinvarustelun aalto alkaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?