Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Britannia lisäämässä ydinohjusten määrää – aktivistit valmiina suoraan toimintaan
17.03.2021 - 16:30
Britannian laivaston Astute-luokan ydinvoimalla toimiva hyökkäyssukellusvene liikkuu Holy Lochin ja Loch Longin sisäänkäynnillä lähellä Kilcreggania. Kuva Morning Star
Rauhanryhmät Britanniassa varoittavat laajasta vastarinnasta ja valmiudesta rauhanomaiseen suoraan toimintaan pääministeri Boris Johnsonin päätöksen jälkeen rakentaa lisää ydinaseita, kertoo Morning Star.
Uusi linjaus nostaa Britanniassa varastoitavien Trident-ohjusten lukumäärän 180:stä 260:een. Se merkitsee 30 vuoden asteittaisen ydinaseriisunnan loppumista Britanniassa.
Lisäys on 44 prosenttia ja myös kaikkien maiden suurin kylmän sodan jälkeen, sanoo ydinaseriisuntaa edistävä kansalaisjärjestön ICANin (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) pääjohtaja Beatrice Fihn.
Useat ydinvarustelua vastaan kampanjoivat ryhmät ovat valmiita rauhanomaiseen suoraan toimintaan hallituksen päätöksen jälkeen, jossa ydinkärkien yläraja nousee lähes puolella.
ICANin Britannian yhteiskoordinaattori, tohtori Rebecca Johnson sanoi, että "vaarallinen päätös" aseiden määrän nostamisesta heikentäisi ydinsulkusopimusta. Pääministerin edustajat ovat kiistäneet asian.
Ydinaseriisuntaa vaativan kampanjan CND:n (Campaign for Nuclear Disarmament) pääsihteeri Kate Hudsonin mukaan Iso-Britannia ei tarvitse "suuria, rahaa tuhlaavia menoja joukkotuhoaseisiin".
CND järjestää tänään keskiviikkona ”hätämielenosoituksen” netissä alkaen klo 20:00 Suomen aikaa. Lisätietoja ja rekisteröinti Zoom-linkin kautta.
Pasifistinen aktivistiryhmä Peace Pledge Union varoitti, että pääministeri Johnsonin päätökseen vastataan "laajalla vastustuksella, mukaan lukien väkivallaton suora toiminta".
Global Justice Now -kampanjan poliittinen johtaja Daniel Willis syytti Johnsonia "koulupoikaisista näkemyksistä ulkopolitiikassa ja harhautuneista keisarillisista fantasioista". Willisin mukaan päätös vie takaisin kylmään sotaan, kansainvälistä politiikkaa pidetään nollasummapelinä ja uusi ydinvarustelun aalto alkaa.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.