Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Keywords:
Öcalanin asianajajat vaativat kiireellistä pääsyä vangitun luokse
15.03.2021 - 19:15
Abdullah Öcalanin asianajajat ovat tehneet useita hakemuksia hänen tapaamisekseen, mutta viranomaiset ovat hylänneet kaikki.
Kurdistanin työväenpuolueen (Partiya Karkerên Kurdistan, PKK) pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asianajajat vaativat eilen kiireellistä pääsyä vangitun luokse, kun huhut puoluejohtajan kuolemasta Turkissa levisivät sosiaalisessa mediassa. Asiasta kertoo Morning Star.
Asrinin asianajotoimisto vaati, että ainoa tapa selvittää, pitävätkö huhut paikkansa, on mahdollisuus kommunikoida puoluejohtajan kanssa.
Lausunnossaan asianajotoimisto totesi suhtautuvansa tällaisiin väitteisiin erittäin vakavasti ja lisäsi, että se ei ole pystynyt tapaamaan Öcalania pitkään aikaan.
PKK:n johtajan viimeinen puhelu oli hänen veljelleen maaliskuussa 2020, eikä hänestä ole kuultu siitä lähtien.
Suurin osan vankila-ajasta eristyksissä
Öcalanin asianajajat ovat tehneet useita hakemuksia hänen tapaamisekseen, mutta viranomaiset ovat hylänneet kaikki. Tämä loukkaa vangitun oikeuksia myös kansainvälisen oikeuden mukaan.
Öcalan on ollut suurimman osan ajastaan vankilassa eristyksissä, ja hänet on pidetty Imralin saarella Marmaranmerellä vuodesta 1999 lähtien.
Huhut puoluejohtajan kuolemasta kiertävät usein. Eräs lähde kertoi Morning Starille, että viimeisimmän huhu tarkoitus saattaa olla häiritä tulevaa kurdien uudenvuoden newroz-juhlaa.
– Jälleen kerran kehotamme poliittisia ja hallintoviranomaisia lopettamaan eristyksen, Asrinin lakitoimisto sanoi ja lisäsi hakevansa kiireellistä vierailua PKK:n johtajan luo.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?