Chavez voitti Venezuelan vaalit
Venezuelan valtionpäämies Hugo Chavez voitti sunnuntaina pidetyt Venezuelan presidentinvaalit 54.42 prosentilla äänistä, kertoi maan kansallisen vaalineuvoston (National Electoral Council, CNE) puheenjohtaja Tibisay Lucena vaalipäivän iltana. Chavezin tärkein vastaehdokas Henrique Capriles sai 44,97 prosenttia äänistä.
Vaaleja varten perustetusta lehdistökeskuksesta käsin antamassaan lausunnossa Lucena kertoi, että nämä tulokset perustuvat tilanteeseen, jossa 90 prosenttia äänistä oli laskettu ja 80 prosenttia venezuelalaisista oli käynyt vaaliuurnilla.
Äänestysaktiivisuus oli viime vuosikymmenien korkein, hän painotti. Näiden tulosten perusteella Chavez on voittanut vastustajansa yhdeksällä prosenttiyksiköllä.
Lähes kaikissa tänä vuonna tehdyissä mielipidetutkimuksissa on ennakoitu istuvan valtionpäämiehen voiton olevan väistämätön ja että kyse on ollut vain hänen voittomarginaalinsa suuruudesta. Myös kilpaileva ehdokas Capriles tunnusti vaalituloksen.
Kyseessä on Chavezin viides perättäinen vaalivoitto hänen voitettuaan presidentinvaalit ensimmäisen kerran vuonna 1998. Hänen uusi virkakautensa alkaa virallisesti 10.1.2013. Chavez puolestaan on tarjonnut oppositiolle yhteistyötä. – Haluan ottaa kaikki mukaan yhteistyöhön, myös opposition, Chavez sanoi huudettuaan ensin hurraahuudon isänmaalle.
Tervehtiessään kannattajiaan presidentinlinnan parvekkeelta Chavez lupasi olla jatkossa entistä parempi presidentti. Chavez sanoi jatkavansa "sosialistisen vallankumouksen linjalla" eli kansallistamis- ja ulkomaanpolitiikkaa, joka on ärsyttänyt hänen vastustajiaan sekä kotimaassa että ulkomailla, ei vähiten Yhdysvalloissa.
Ensireaktionaan twitter-viestissään Chavez sanoi: "Kiitos rakastamalleni Venezuelan kansalle, eläköön Venezuela, eläköön Bolivar ja kiitos Jumalalle, kiitos kaikille"
Valkoinen talo vaikeni, äärioikeisto sätti
Yhdysvaltain hallitus ei ainakaan välittömästi ole kommentoinut Chavezin voittoa. Sen sijaan edustajainhuoneen ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, äärioikeistolainen republikaanipoliitikko Ileana Ros-Lehtinen pahoitteli Chavezin voittoa ja piti sitä epärehellisenä.
– Chavez esti vaalien kansainvälisen tarkkailun, muutti viime hetkellä vaalijärjestelyjä ja vainoaa riippumattomia toimittajia, Ros-Lehtinen luetteli jo tuttua litaniaansa. Hänen mukaansa Yhdysvaltain on puolustettava järkkymättä demokratiaa ja vapautta Chavezia ja hänen "diktaattoritovereitaan" vastaan, kuten Ros-Lehtinen kutsuu Kuuban ja Iranin johtajia.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.