Chilen Mapuche-kansa vaatii oikeuksiaan
Kaivosonnettomuuden vuoksi kansainvälisessä mediassa huomion kohteena olevan Chilen Mapuche-alkuperäiskansa on käynyt jo pitkään kamppailua oikeuksiensa puolesta.
Mapuche-kansan 32 jäsentä on ollut 12. heinäkuuta alkaen syömälakossa eteläisen Chilen vankiloissa, joissa heitä pidetään poliittisina vankeina. Syömälakolla he vaativat oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin, oikeutta tasavertaiseen oikeusprosessiin sekä ennen kaikkea sitä, että Chile kieltää terrorisminvastaisen lain soveltamisen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevissä kiistoissa.
Joukko Suomessa asuvia chileläisiä ja muita asian kannattajia julkisti viime viikolla vetoomuksen, jossa ilmastiin syvä huoli nälkälakkolaisten puolesta. Joukko antaa tukensa niille mapuche-organisaatioiden toimille, joiden tavoitteena on löytää kiireellinen ja oikeudenmukainen ratkaisu syytöksiin.
Lisäksi tukijat vaativat Augusto Pinochetin vuonna 1984 voimaan saattaneen aniterroristilain kumoamista. Lakia on voimakkaasti kritisoitu kansainvälisten organisaatioiden taholta, mikä ilmenee muun muassa viimeisimmässä Martin Scheinin ihmisoikeusneuvoston yleiskokouksen raportissa YK:lle 14. helmikuuta 2009.
- Vetoamme Chilen hallitukseen, jotta se täyttäisi velvollisuutensa kansan puolustajana ja alkuperäiskansojen oikeuksien takaajana kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Vetoamme myös Suomen kansaan, yleiseen mielipiteeseen, kansalaisyhteiskuntaan, hallitukseen, puolueisiin ja kaikkiin ihmisoikeuksien puolustajiin vaatimaan Chileltä ihmisoikeuksien noudattamista, terrorisminvastaisen lain soveltamisen lopettamista yhteiskunnallisissa kiistoissa, todetaan vetoomuksessa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.