Chilen Mapuche-kansa vaatii oikeuksiaan
Kaivosonnettomuuden vuoksi kansainvälisessä mediassa huomion kohteena olevan Chilen Mapuche-alkuperäiskansa on käynyt jo pitkään kamppailua oikeuksiensa puolesta.
Mapuche-kansan 32 jäsentä on ollut 12. heinäkuuta alkaen syömälakossa eteläisen Chilen vankiloissa, joissa heitä pidetään poliittisina vankeina. Syömälakolla he vaativat oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin, oikeutta tasavertaiseen oikeusprosessiin sekä ennen kaikkea sitä, että Chile kieltää terrorisminvastaisen lain soveltamisen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevissä kiistoissa.
Joukko Suomessa asuvia chileläisiä ja muita asian kannattajia julkisti viime viikolla vetoomuksen, jossa ilmastiin syvä huoli nälkälakkolaisten puolesta. Joukko antaa tukensa niille mapuche-organisaatioiden toimille, joiden tavoitteena on löytää kiireellinen ja oikeudenmukainen ratkaisu syytöksiin.
Lisäksi tukijat vaativat Augusto Pinochetin vuonna 1984 voimaan saattaneen aniterroristilain kumoamista. Lakia on voimakkaasti kritisoitu kansainvälisten organisaatioiden taholta, mikä ilmenee muun muassa viimeisimmässä Martin Scheinin ihmisoikeusneuvoston yleiskokouksen raportissa YK:lle 14. helmikuuta 2009.
- Vetoamme Chilen hallitukseen, jotta se täyttäisi velvollisuutensa kansan puolustajana ja alkuperäiskansojen oikeuksien takaajana kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Vetoamme myös Suomen kansaan, yleiseen mielipiteeseen, kansalaisyhteiskuntaan, hallitukseen, puolueisiin ja kaikkiin ihmisoikeuksien puolustajiin vaatimaan Chileltä ihmisoikeuksien noudattamista, terrorisminvastaisen lain soveltamisen lopettamista yhteiskunnallisissa kiistoissa, todetaan vetoomuksessa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.