Chilen Mapuche-kansa vaatii oikeuksiaan
Kaivosonnettomuuden vuoksi kansainvälisessä mediassa huomion kohteena olevan Chilen Mapuche-alkuperäiskansa on käynyt jo pitkään kamppailua oikeuksiensa puolesta.
Mapuche-kansan 32 jäsentä on ollut 12. heinäkuuta alkaen syömälakossa eteläisen Chilen vankiloissa, joissa heitä pidetään poliittisina vankeina. Syömälakolla he vaativat oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin, oikeutta tasavertaiseen oikeusprosessiin sekä ennen kaikkea sitä, että Chile kieltää terrorisminvastaisen lain soveltamisen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevissä kiistoissa.
Joukko Suomessa asuvia chileläisiä ja muita asian kannattajia julkisti viime viikolla vetoomuksen, jossa ilmastiin syvä huoli nälkälakkolaisten puolesta. Joukko antaa tukensa niille mapuche-organisaatioiden toimille, joiden tavoitteena on löytää kiireellinen ja oikeudenmukainen ratkaisu syytöksiin.
Lisäksi tukijat vaativat Augusto Pinochetin vuonna 1984 voimaan saattaneen aniterroristilain kumoamista. Lakia on voimakkaasti kritisoitu kansainvälisten organisaatioiden taholta, mikä ilmenee muun muassa viimeisimmässä Martin Scheinin ihmisoikeusneuvoston yleiskokouksen raportissa YK:lle 14. helmikuuta 2009.
- Vetoamme Chilen hallitukseen, jotta se täyttäisi velvollisuutensa kansan puolustajana ja alkuperäiskansojen oikeuksien takaajana kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Vetoamme myös Suomen kansaan, yleiseen mielipiteeseen, kansalaisyhteiskuntaan, hallitukseen, puolueisiin ja kaikkiin ihmisoikeuksien puolustajiin vaatimaan Chileltä ihmisoikeuksien noudattamista, terrorisminvastaisen lain soveltamisen lopettamista yhteiskunnallisissa kiistoissa, todetaan vetoomuksessa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Iran tappoi ohjus- ja droneiskuilla ainakin 26 kurdia Irakissa kolmessa eri iskussa viikonlopun aikana. Samaan aikaan Turkki tappoi Irakissa ja Syyriassa ainakin 13 ihmistä. Suomessa poliitikot ja media ovat olleet varsin hiljaa Nato-maa Turkin viime aikojen sotilastoimista.
Morenan voitto yhdessä Latinalaisen Amerikan suurimmista maista herätti toivoa alueen edistyksellisten voimien keskuudessa; Latinalaisen Amerikan johtajat ja intellektuellit ovat puhuneet Meksikosta uuden progressiivisen aallon keskuksena pallonpuoliskollaan. Mutta Morenan voitto kohtasi kolme haastetta.
Etelä-Afrikka ja muut liittoutumattomat valtiot voisivat koota voimansa rauhan kiilan iskemiseksi sotaa käyvien blokkien välille ja lopettaa kriisit, joita ne pakottavat meidät kaikki kohtaamaan, kirjoittaa Mark Waller.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.