”Drang nach Osten”

Alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Susi

Samaan aikaan kun itäisen Euroopan entisiä sosialistisia maita
ollaan alistamassa taloudellisesti ja poliittisesti Euroopan unionin ja
länsieurooppalaisten ylikansallisten yhtiöiden vasallien asemaan,
ne ovat joutumassa tai jo joutuneet myös Naton ja Yhdysvaltain vasalleiksi.
USA:lla on itäisessä Euroopassa myös omat suurvaltapoliittiset
intressinsä.

Kun USA valmistautui hyökkäämään Irakiin, puolustusministeri

Donald Rumsfeld

ylisti itäisen Euroopan maita osaksi ”uutta”
Eurooppaa vastakohtana Ranskan ja Saksan johtamalle ”vanhalle”
Euroopalle. Lausunto heijasti muutakin kuin ärtymystä Ranskan
ja Saksan asenteeseen Irakin sotaan. Se osoitti USA:n sotilasstrategian
muutosta kohti uusia liittolaisverkostoja ja pois riippuvuudesta länsieurooppalaisista
liittolaisista.

Tätä muutosta seuraa USA:n ulkomaisten sotilastukikohtien uusjako
ja USA:n merentakaisten joukkojen suurin uudelleenryhmittäminen sitten
vuoden 1945.

Neuvostoliiton hävittämisen jälkeen USA on pyrkinyt valtaamaan
johtoaseman Itä-Euroopassa ja Balkanilla Venäjän ja Euroopan
unionin kustannuksella osittain kannustamalla alueen maita liittymään
Natoon, osittain kahdenkeskisillä talous- ja turvallisuusjärjestelyillä.
Yhtenä osana tätä on ollut uusien sotilastukikohtien valmistelu
entisen Varsovan liiton tukikohtiin Puolasta Romaniaan.

Pentagonin kielenkäytössä nämä olisivat ”virtuaalisia”
tukikohtia, pikemminkin suhteellisen pieniä asemia kuin suuria tukikohtia,
joihin USA satsasi kylmän sodan aikana. Niiden on määrä
toimia etappeina Euroopan halki Keski-Aasian ja Lähi-idän alueille,
jotka ovat USA:n geostrategisten tavoitteiden kannalta keskeisiä.

Pentagon on sijoittanut valtavasti ilmakuljetukseen, jolla kokonaisia
sotilasyksikköjä varusteineen pystytään lennättämään
USA:ssa sijaitsevista tukikohdista ympäri maailmaa sijaitseviin eteen
työnnettyihin tukikohtiin tulevia hyökkäyssotia varten niin,
että kilpailevat hallitukset tai yleinen mielipide eivät pääse
niitä häiritsemään.

Sotilaallinen uudelleenryhmitys tulee johtamaan siihen, että useat
USA:n 16:sta Saksan-tukikohdasta tullaan sulkemaan. Viime vuosina USA:n
sotilasviranomaiset ovat valittaneet, että sotaharjoitukset ja muu
joukkojen liikuttelu ovat tulleet yhä vaikeammiksi Saksassa ympäristöllisten
ja muiden oikeudellisten rajoitusten vuoksi.

Osittain USA:n tukikohtien siirtäminen itään johtuukin
USA:n imperialismin halusta toimia ilman rajoituksia, vapaana potentiaalisesti
ongelmallisista siteistä suurimpiin eurooppalaisiin kilpailijoihin.
Amerikkalaiset ovat avoimesti sanoneet, että on järkevää
siirtää joukkoja pois alueilta, missä ne ovat epäsuosittuja
ja missä niitä on vaikea kouluttaa.

USA:n tukikohtien siirtäminen itäiseen Eurooppaan ei todennäköisesti
osoittaudu uusilla sijoituspaikoilla yhtään suositummaksi. Yleinen
mielipide ”uudessa” Euroopassa suhtautui USA:n Irak-hyökkäykseen
yhtä kielteisesti kuin Länsi-Euroopassakin. Entiseen Jugoslaviaan
sijoitetut USA:n joukot ovat saaneet huonoa mainetta sekaantumisestaan prostituutioon
ja rikoksiin. Itäisen Euroopan hallitsevien eliittien keskuudessa Bushin
hallinnolla on kuitenkin halukkaita, suorastaan orjamaisia kumppaneita.

Seuraavassa lyhyt erittely USA:n tiivistyvästä otteesta itäisen
Euroopan maissa.

* Puola, Naton jäsen ja yksi George W. Bushin uskollisimmista liittolaisista
hyökkäyksessä Irakiin ja maan miehittämisessä,
on myös suurin EU:hun tänä vuonna liittyvistä kymmenestä
maasta. Puola lähetti hyökkäyksen aikana Irakiin erikoisjoukkoja
ja prikaatin tukemaan miehitystä. Vastalahjaksi Puolan eliitti toivoo,
että USA sijoittaa maahan yli 10 000 sotilashenkilöä siihen
liittyvine rahallisine hyötyineen. USA käyttää parhaillaan
miljoonia dollareita kohentaakseen infrastruktuuria Länsi-Puolassa
sijaitsevassa Krezinyn lentotukikohdassa.

* Kuten kaikkien uusien EU:n jäsenten kanssa, USA pyrkii vahvistamaan
kahdenvälisiä suhteita Unkarin kanssa, vaikka Unkaria vedetään
myös lähemmäs eurooppalaisten valtojen piiriä. Puolan
tavoin Unkari on ollut erityisen aktiivinen ”terrorisminvastaisen sodan”
ja Irak-hyökkäyksen kannattaja. Vuodesta 1995 Taszarin lentotukikohdassa
Unkarissa on sijainnut Balkanilla operoivien USA:n ja Naton joukkojen huoltokeskus.
Irakin sotaa edeltäneinä kuukausina USA käytti tätä
tukikohtaa

Ahmed Chalabin

tukijoukkoihin kuuluvien irakilaisten palkkasoturien
kouluttamiseen.

* Rumsfeldin vierailtua viime vuonna Albaniassa sotilasalan lehti

Jane’s
Intelligence Digest

arvioi, että USA suunnittelee pysyvää
sotilaallista läsnäoloa Albaniassa. Albania on ollut USA:n avainliittolainen
Balkanilla aseistaen ja rahoittaen ns. Kosovon vapautusarmeijaa, USA:n tukemaa
joukkiota, joka hyökkäili serbijoukkoja vastaan Naton Serbian
vastaisen hyökkäyksen aikana 1999.

* Bulgarian odotetaan liittyvän Natoon tänä vuonna. Sen
armeija on järjestetty uudelleen USA:n valvonnassa. Osana 60 miljoonan
dollarin sopimusta, jonka puitteissa Bulgaria osti USA:sta Huey-helikoptereita,
Bulgariaan sijoitetaan USA:n armeijan alueellinen pääkorjauskeskus.
USA:lla on myös Sofiassa alueellinen CIA:n ja Naton tiedusteluoperaatioiden
peitejärjestö nimeltä

Regional Information Center for
Democratic Development in South-East Europe

. USA käytti Irakin
sodan aikana Sarafovon lentokenttää KC-135-tankkauskoneidensa
tukikohtana. Samoin se käytti läheistä satamaa. Bulgarian
ja USA:n hallitukset keskustelevat mahdollisuudesta pystyttää
sinne pysyvä tukikohta. Pieni ryhmä bulgarialaisia sotilaita palvelee
parhaillaan Afganistanissa ja Irakissa.

* Vuodesta 1997 lähtien, jolloin

Bill Clinton

ilmoitti strategisesta
kumppanuudesta Romanian kanssa, Romaniaa on pidetty USA:n yhtenä avainliittolaisena
Balkanilla. Romania liittyi ensimmäisenä maana Naton rauhankumppanuuteen,
jota on käytetty puolimatkan krouvina Naton jäseneksi pyrkiville
maille. USA suunnittelee lentotukikohdan perustamista Mihail Kogalniceaun
lentokentälle ja laivastotukikohdan perustamista Mustanmeren satamaan
Konstanzaan. Irak-hyökkäyksen aikana satamaa käytettiin USA:n
asevoimien tärkeänä välisatamana. Pääministeri

Adrian Nastase

on tarjonnut maataan USA:lle ”erinomaisena astinlautana
eri alueille”, kuten Kaukasiaan ja Lähi-itään.

USA:n suunnitelmissa sijoittaa suuria osia Euroopassa olevasta sotakoneistostaan
Balkanin valtioihin on kuitenkin kyse paljon enemmästä kuin näiden
maiden nöyryyden palkitsemisesta. Kyse on siitä, että alue
on lähellä maailman suurimpia öljy- ja kaasulähteitä.
USA:n juonittelu Jugoslavian hajottamiseksi 1990-luvun alussa, Naton pommitukset
Serbiaa vastaan ja nykyinen tukikohtien perustaminen heijastavat kaikki
USA:n imperialismin pyrkimystä hankkia hallitseva asema Kaakkois-Euroopassa.
Sieltä sekä idässä Quatarista Kirgistaniin ulottuvan
tukikohtaketjun avulla USA:n armeijan on määrä yltää
Lähi-itään ja Kaspianmeren alueelle.

USA on kyennyt laajentamaan vaikutustaan ja sotilaallisia asemiaan itäisessä
Euroopassa huolimatta siitä, että EU:lla on alueella taloudellinen
herruus. Useimmat EU:n itärajalla olevista valtioista liittyvät
unioniin tänä vuonna tai myöhemmin, ja useimmat näiden
maiden valuutoista on alistettu eurolle aiemman Saksan markan asemesta.
Ainakin puolet ehdokasmaiden kauppasuhteista on EU-maiden kanssa, suhteellinen
pieni osuus suorasta kaupasta on USA:n kanssa.

USA:n alueella rakentama sotilaallinen kumppanuus on tarkoitettu osittain
vastapainoksi EU:n taloudelliselle etulyöntiasemalle. Itä-Euroopan
hallitukset puolestaan toivovat hyötyvänsä alamaisuudestaan
USA:n imperialismille lisätäkseen vaikutusvaltaansa EU:ssa, joka
uhkaa vallata ne kokonaan.

USA uskoo myös, että se voi pitää yllä jakoja
Euroopassa käyttämällä hyväksi välittömiin
ulkopoliittisiin tarpeisiinsa räätälöityjä kahdenvälisiä
sopimuksia, uhkauksia ja lahjuksia.

Apulaispuolustusministeri

Paul Wolfowitz

sanoi viime vuonna, että
USA:n ulkomaisten tukikohtien funktio on enemmän poliittinen kuin sotilaallinen,
”ne lähettävät viestin jokaiselle”. Kun uusiin
itäisiin tukikohtiin sijoitetaan osa Saksassa nyt olevista 68 000 sotilaasta,
se on viesti Saksalle, ettei se enää erehtyisi vastustamaan USA:ta.
Ja kun Turkki kieltäytyi sallimasta maaperältään hyökkäystä
Irakiin, USA viestitti aikovansa vähentää Incirlikin lentotukikohtansa
henkilöstön kuudesosaan nykyisestä.

Yleisemmällä tasolla Washington lähettää poliittisen
signaalin, että vanhat kylmän sodan aikaiset liittolaiset ovat
korvattavissa taipuisammilla liittolaisilla.