Eduskunnan häpeäpäivä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 45/2006.

Suomen eduskunta hyväksyi viime tiistaina suurella ääntenenemmistöllä EU:n perustuslain. Eduskunta vietti häpeäpäiväänsä perustamisensa satavuotisjuhlavuonna ja itsenäisyyspäivän aattona.

Se, ettei hyväksytty perustuslaki tule nykyisessä muodossaan koskaan missään voimaan, koska ranskalaiset ja hollantilaiset ovat sen hylänneet, ei tuntunut eduskunnan enemmistöä häiritsevän. Tärkeintä oli osoittaa nöyräselkäistä uskollisuutta emävaltiolle EU:lle.

Eduskunnan enemmistö tiesi myös toimivansa kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti, mutta sekään ei tuntunut haittaavan.

Mielipidetutkimusten mukaan vain alle neljännes suomalaisista kannattaa perustuslain hyväksymistä. Kun on kysytty, pitäisikö Suomen hyväksyä EU:lle perustuslaki, joka on ensisijainen Suomen omaan perustuslakiin nähden (kuten nyt eduskunnassa ratifioitu luonnos on), selvä enemmistö (63 %) on suhtautunut kielteisesti ja vain yksi kuudesta (17 %) myönteisesti. Selvä enemmistö kansalaisista on vaatinut perustuslaista kansanäänestystä Kaikelle tälle eduskunnan enemmistö viittasi kintaalla.

EU:n perustuslailla (jos tai kun sellainen on kaikissa jäsenmaissa on hyväksytty) perustetaan uusi EU-liittovaltio, itsenäinen oikeushenkilö, joka käyttää jäsenmaiden puolesta suvereenia valtaa ja johon nähden jäsenmaat ja niiden kansalaiset ovat alisteisessa asemassa.

EU:n perustuslaki ja unionin toimielinten antama muu lainsäädäntö ovat ensisijaisia jäsenmaiden perustuslakeihin ja muihin lakeihin nähden.

Kun EU:n perustuslaissa annetaan unionille jäsenmaiden kanssa jaettu toimivalta tietyllä alalla, niin jäsenvaltiot voivat käyttää tällä alalla toimivaltaansa vain siltä osin kuin unioni ei käytä omaansa tai on päättänyt lakata käyttämästä sitä.

EU:n valtiopiirteet ilmenevät siten, että se säätää lakeja ja antaa määräyksiä, jotka sitovat jäsenmaita ja kansalaisia; sillä on yhteinen valuutta ja keskuspankki; siitä on muodostumassa sotilasliitto; sen komissio toimii "hallituksena", jolla on lakialoitemonopoli; sillä on oma korkein oikeus, EU-tuomioistuin; sillä on yhteinen poliisi Europol; sillä on yhteinen EU-kansalaisuus; sillä on omat kansallistunnukset EU-hymni, passi, rekisterikilvet, lippu ja Eurooppa-päivä; sillä on yhteinen maatalouspolitiikka; ja sille on tulossa yhteiset säännöt viisumi-, maahantulo- ja rikosasioissa sekä yhteinen finanssi- ja talouspolitiikka.

Suomen eduskunnan nyt hyväksymään EU:n perustuslakiin kirjattu uusliberalistisen talouspolitiikan peruslähtökohta on julkisen sektorin supistaminen, Tavoitteena on julkisten palvelujen kaupallistaminen ja kilpailuttaminen. Uusi perustuslaki ei turvaa kunnallista itsemääräämisoikeutta, kun kysymys on palveluista ja muusta kunnan yritystoiminnasta. Perustuslain nojalla EU estää järkevän kehitys- ja aluepolitiikan sekä tuhoaa vähitellen maaseudun peruselinkeinot.

EU:n perustuslaki militarisoi unionin, kytkee sen Natoon ja velvoittaa jäsenmaat varustelumenojensa jatkuvaan kasvattamiseen.

No mutta mitäs väliä EU:n perustuslain hyväksymisellä on, kun se kerran on kaadettu eikä tule sellaisenaan koskaan voimaan? Mitäs haittaa siitä on? Eikö se ole sama kuin olisi hyväksytty nippu jätepaperia? Naurettavaa nöyristelyä ja farssi ehkä, mutta vaaratonta?

Jos ajatellaan Suomen ja suomalaisten etujen kannalta lopullisesta EU:n perustuslaista jatkossa käytäviä neuvotteluja, niin hyväksymällä nykyisen perustuslain luonnoksen Suomi on sitonut kätensä ja suunsa. Sillä ei ole uskottavuutta esittää parannuksia nyt hyväksymäänsä luonnokseen saati vastustaa ylipäänsä EU:n perustuslakia, kuten ainoa oikea linja olisi.

Mutta Vanhasen-Heinäluoman hallituksen ja suurten puolueiden tarkoitus olikin sitoutua ja sitoa eduskunta kaadetun EU:n perustuslain sisältöön. Se on niiden omaehtoinen tahto, ja se on EU:n vaikutusvaltaisimpien tahojen linjaus, joka on tehty suomalaisille selväksi. Näin pohjustetaan sitä, että tulevaan perustuslakiluonnokseen tehdään vain kosmeettisia muutoksia ja olennainen sisältö – kaikki mikä siinä on huonointa – säilytetään.

Kun sitten uusi "korjattu" perustuslaki tulee aikanaan uudelleen käsittelyyn ja ratifioitavaksi Suomessa, voidaan sanoa, että johan me sen 5.12.2006 ratifioimme; kerran ratifioidusta ydinsisällöstä ei voida luistaa.

Vain kansalaisten jatkuvalla kamppailulla meillä ja muualla nämä aikeet voidaan estää. (ES)