Eduskunta siirtyi oikealle
Vasemmisto sai kevään 2015 eduskuntavaaleissa historiallisen huonon tuloksen.
Vaalien voittajaksi ja eniten ääniä keränneeksi puolueeksi nousi oppositioasemasta keskusta, joka sai 21,1 prosenttia äänistä ja 49 paikkaa uuteen eduskuntaan. Nousua vuoden 2011 eduskuntavaaleihin verrattuna oli 5,3 prosenttiyksikköä ja 14 paikkaa.
Toiseksi eniten paikkoja ja kolmanneksi eniten ääniä sai perussuomalaiset, joka 17,6 prosentin äänisaaliillaan menetti yhden kansanedustajan. Nyt perussuomalaisilla on 38 kansanedustajaa.
Hallituspuolueet kokoomus ja SDP menettivät kumpikin asemiaan. Kokoomuksen 18,2 prosentin tulos oikeuttaa 37 kansanedustajaan, ja demarien 16,5 prosenttia tuo 34 kansanedustajaa.
Kataisen/Stubbin sixpack-hallituksesta kesken kauden poistuneet vasemmistoliitto ja vihreät menestyivät vaihtelevasti. Vihreät onnistuivat kasvattamaan ääniosuuttaan 1,3 prosenttiyksikköä. Tällä kertaa 8,5 prosentin tulos toi puolueelle 15 edustajaa, mikä on peräti viisi enemmän kuin aiemmin. Vasemmistoliitto puolestaan kärsi prosenttiyksikön tappion. 7,1 prosentin kannatus vei kaksi kansanedustajaa, ja uudessa eduskunnassa paikkaluku on 12.
RKP säilytti asemansa, 9 kansanedustajaa 4,9 prosentin kannatuksella, mutta hallituskumppani Kristillisdemokraatit menetti 0,5 prosenttiyksikköä ja yhden kansanedustajapaikan.
Vasemmisto menetti kannatustaan – myös SKP
Vasemmiston kannatus romahti eduskuntavaaleissa historiallisen alhaalle. Eduskuntavasemmisto menetti kymmenen kansanedustajan paikkaa. Kaikista puolueista vasemmiston kannatus oli eduskuntavaaleissa alle 24 prosenttia.
Myös SKP:n kannatus laski. Kannatuksesta suli 0,1 prosenttiyksikköä, noin 1 600 ääntä edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. SKP jäi 0,3 prosentin kannatuksella eduskunnan ulkopuolisista puolueista kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi Piraattipuolueen (0,8%) ja Itsenäisyyspuolueen (0,5%) taakse.
Kotimaan äänestysprosentti jäi tällä kertaa 70,1 prosenttiin. Mitätöityjä ääniä annettiin reilut 16 000 (0,6 %).
SKP:n vaaliarvioita
Puheenjohtaja JP Väisänen: Vaalitulos on pitempiaikaisen työn väliarvio
Pääsihteeri Heikki Ketoharju: Vaalitulos haastaa toimintaan AY- ja kansalaisliikkeissä
Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja Simo Suominen: Eduskuntavaalit asianyhteyteen
Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen: Kiitos tukijoille, taistelu jatkuu
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?