Ehdoton ei lukukausimaksuille
Opetusministeriön työryhmä on esittänyt opiskelijoille tuhannen euron lukukausimaksua. Toistaiseksi on epäselvää, koskisiko lukukausimaksu vain yliopistoja vai myös ammattikorkeakouluja.
Nykyään lukukausimaksuja voi jo kokeiluluonteisesti soveltaa ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille syksystä 2011 alkaen. Kokeilu koskee myös ammattikorkeakouluja.
Kommunistisen nuorisoliiton pääsihteeri Irene Auer tyrmää esitykset koulutuksen maksullisuudesta. Hänen mukaansa kyseessä on jälleen vakava esimerkki siitä, miten porvarihallitus pettää ja johtaa kansalaisia harhaan. Alunperin hallitus vakuutti, ettei maksullisuutta uloteta kotimaisiin opiskelijoihin.
– Lukukausimaksut romuttavat suomalaista sivistysvaltiota ja opiskelun tasa-arvoa, sanoo Auer. Hänen mukaansa opiskelun pitää olla maksutonta opiskelijan taustasta ja lähtömaasta riippumatta.
Opiskelua voidaan Auerin mukaan nopeuttaa esimerkiksi antamalla opiskelijoille työrauha ja toimeentulo perusturvaa parantamalla. Oppilaitoksille pitää myös taata riittävä julkinen rahoitus.
Työryhmän esitykset on määrä luovuttaa opetusministerille 18. maaliskuuta. Opiskelijapiireissä ollaan virittelemässä mielenosoitustoimintaa samalle päivälle.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.