Ei enää sotaa
YK:n päivänä 24.10. Lapin Rauhanpuolustajien Kemissä järjestämän tilaisuuden tunnuksena oli Ne, jotka eivät tunne menneisyyttä, ovat tuomitut toistamaan virheet.
Päivän tapahtuma alkoi perinteisellä rauhanmarssilla ja jatkui sisätiloissa Kemin Kulttuurikeskuksessa.
Ahti Matinlassi näki nuorena poikana Lapin sotaa syksyllä 1944 Simossa ja Kemissä ja Eino Koivunen Torniossa. Kumpikin käsitteli omissa puheenvuoroissaan omien kokemustensa lisäksi laajemminkin syitä, jotka aikoinaan johtivat Suomen sotaan natsi-Saksan liittolaisena. Puhuttiin myös nykyisen tilanteen huolestuttavuudesta, kun Venäjä esitetään taas pahan valtakuntana ja isäntämaasopimuksella Suomi avataan Naton sotajoukoille.
Ei rauhaa aseilla uhkaamalla
Sotien järjettömyys tuli hyvin ilmi Kemin historiallisen museon kuvaesityksessä, jossa käsiteltiin pois ajettujen saksalaisten ennen lähtöään aiheuttamia tuhoja Kemissä.
Mielenkiintoinen oli myös Heikki Puolamaan kertomus toiminnasta YK:n rauhanturvajoukoissa Kyproksella vuonna 1974, jolloin Turkki miehitti saaren pohjoisosan. Silloin rauhaa ei yritetty turvata aseilla uhkaamalla, vaan vähentämällä jännitystä osapuolten välillä. Kumpikin osapuoli tiesi, että vaikka suomalaiset kantoivat rynnäkkökivääreitä, lippaissa ei ollut patruunoita. Se auttoi luottamuksellisten suhteiden luomisessa kumpaankin osapuoleen ja oli omiaan lieventämään jännittynyttä ilmapiiriä.
Kemin Kulttuurikeskuksessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja YK:n päivänä 24.10.2020 Kuva Tapio Siirilä
Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Esko-Juhani Tennilä kiersi ahkerasti puhumassa ympäri Lappia. Kansanedustajaa tultiin kuuntelemaan työväentaloille, baareihin ja tupailtoihin. Tapio Siirilä muistelee toimintaa Tennilän kanssa Tiedonantajan levikkityössä ja Lapin kansanliikkeissä.
Kemin satamassa suunnitelllaan jätti-investointeja, jotka eivät vastaa sataman nykyistä taloustilannetta. Kymmenien miljoonien käyttäminen veronmaksajien kukkarosta yksityisen yhtiön hyväksi tuntuu perusteettomalta.
Viranomaiset myöntävät auliisti lupia, joiden seurauksena Lapin luonto ja paikallisten ihmisten elinkeinot kärsivät. Tapio Siirilän laaja artikkeli nostaa esille ajankohtaisia Lapin kaivos- ja malminetsintäongelmia.
- 1 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.