Keywords:
Muistokirjoitus: Tennilä kansanliikkeiden puhemiehenä
TEKNILLISESTÄ KORKEAKOULUSTA valmistumisen jälkeen pääsin vuoden 1973 lopulla töihin Lapin työsuojelupiiriin. Puolueen silloisten sisäisten ongelmien vuoksi toiminta puolueen puitteissa oli hankalaa ja siksi ryhdyin toimimaan pääasiassa Tiedonantajan Lapin levikkijaostossa. Levikkijaoston puheenjohtajana toimi Kemin kunnantyöntekijöiden pääluottamusmies Aug. Ollikainen. Minä olin sihteerinä toistakymmentä vuotta Helsinkiin muuttamiseen asti.
Levikkijaoston tilaisuuksissa tapasin Rovaniemellä asuvan Tiedonantajan toimittajan Esko-Juhani Tennilän ensimmäisen kerran vuonna 1974. Iso, minuakin nuorempi mies, puhui kovalla äänellä käsiään heilutellen ja nauroi omille jutuilleen. Kertoi erityisen mielellään liioittelevista jutuistaan tunnetun Lapin tukkijätkän Nätti-Jussin nimiin pantuja juttuja. Nätti-Jussi-juttujen lisäksi puhuttiin tietysti asiaakin.
Levikkijaostossa toimittiin aktiivisesti Tiedonantajan levittämiseksi. Tiedonantajaa myytiin ja jaettiin ja sille hankittiin tilauksia. Kemissä myytiin viinakaupan edustalla joka perjantai sata Tiedonantajaa. Jonkun verran lehteä myytiin myös muilla Lapin paikkakunnilla.
Liike kasvoi nopeasti suureksi. Vuonna 1978 Lapista matkustettiin Tiedonantajan kymmenvuotisjuhliin Helsingin messuhalliin neljällä linja-autolla.
Vaikka levikkijaostolla ei ollutkaan mitään kovin kiinteää organisaatiota, eri puolilla Lappia asuviin tovereihin pidettiin yhteyttä. Monet sitoutuivat toimintaan hyvinkin tiiviisti. Yli kolmesataa toveria oli jatkuvasti mukana tukiryhmässä, jonka taloudellisella tuella pysyttiin palkkaamaan Rovaniemellä asuvan Eino Kuokkasen lisäksi toimittaja myös Kemiin; aluksi Airi Kyntömaa ja hänen jälkeensä Juha Kajaniemi.
TENNILÄN VALINTA eduskuntaan vuonna 1975 toi merkittävästi lisää vaikuttavuutta toimintaan. Levikkijaoston väki oli aktiivisesti mukana erilaisissa vaatimusliikkeissä ja muussa toiminnassa. Näille saatiin merkittävästi lisää näkyvyyttä ja uskottavuutta, kun mukana oli myös kansanedustaja. Kansanedustajan kannanotot pääsivät tiedotusvälineissäkin esille paljon helpommin ja useammin kuin joidenkin kansanliikkeiden julkilausumat.
Yhteyksiä saatiin myös uusiin ihmisiin, kun Tennilä kiersi ahkerasti puhumassa ympäri Lappia. Kansanedustajaa tultiin kuuntelemaan työväentaloille, baareihin ja tupailtoihin. Monista kuulijoista tuli Tennilän äänestäjiä ja osa tuli mukaan toimintaan aktiivisemminkin.
Lukuisista Lapin joukkoliikkeistä muistetaan parhaiten Ounasjoki-liike sen toiminnan tuloksellisuuden vuoksi. Kansanliikkeen ansiosta saatiin vuonna 1983 laki, jolla Ounasjoki suojeltiin voimalaitosrakentamiselta.
Kun Kemijoen pääuoma ja sen sivujoki Kitinen sekä suuret Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat oli rakennettu, Kemijoki Oy:n kiinnostus suuntautui suureen Ounasjokeen. Yhtiön suunnitelmien mukaan jokeen piti tulla useita voimalaitoksia ja tekoaltaita.
Jokivarren asukkaat saivat aikaan melkoisen kansanliikkeen näitä suunnitelmia vastustamaan. Näyttävänä vastarinnan muotona olivat kahtena kesänä toteutetut Ounasjoki-soudut. Soutamaan lähdettiin kymmenillä venekunnilla ja kanooteilla Enontekiön Ounasjärveltä ja päädyttiin viikon soutamisen ja teltoissa yöpymisten jälkeen Rovaniemelle. Itse olin ja koko muukin perhe (Raija ja Jussi) oli mukana vuoden 1982 soudussa. Soudettavana oli uittoyhdistykseltä lainattu raskas lasikuituvene.
Yöpymispaikoilla pidettiin isot kansanjuhlat paikallisissa työväentaloissa tai rantaniityillä. Tennilä oli mukana molemmissa souduissa ja tietenkin puhumassa näissä tilaisuuksissa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Kemin satamassa suunnitelllaan jätti-investointeja, jotka eivät vastaa sataman nykyistä taloustilannetta. Kymmenien miljoonien käyttäminen veronmaksajien kukkarosta yksityisen yhtiön hyväksi tuntuu perusteettomalta.
Lapin Rauhanpuolustajien Kemissä YK:n päivänä 24.10. järjestämän tilaisuuden tunnuksena oli Ne, jotka eivät tunne menneisyyttä, ovat tuomitut toistamaan virheet. Päivän tapahtuma alkoi perinteisellä rauhanmarssilla ja jatkui sisätiloissa Kemin Kulttuurikeskuksessa.
Viranomaiset myöntävät auliisti lupia, joiden seurauksena Lapin luonto ja paikallisten ihmisten elinkeinot kärsivät. Tapio Siirilän laaja artikkeli nostaa esille ajankohtaisia Lapin kaivos- ja malminetsintäongelmia.
- 1 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
Taiteen edistämiskeskus Taike päätti tänä vuonna jättää Tiedonantajan täysin ilman kulttuurilehtitukea. Tämä tarkoittaa, että Tiedonantaja on nyt täysin julkisten tukien ulkopuolella. Lehden talous nojaa yhä vahvemmin tilauksiin ja lukijoiden tukeen.