Rauhan ja palestiinalaisten oikeuksien puolesta järjestetään mielenosoitus viikonloppuna Helsingissä. Myös asekauppaa Israelin kanssa vaaditaan lopetettavaksi.
Ei julmia leikkauksia
Helsingissä järjestettiin 12.10. Työttömien mielenosoitus teemalla Ei julmia leikkauksia. Mielenosoitukseen saapui ihmisiä eri puolilta Suomea ja sitä tukivat myös ammattiliitoista PAM ja JHL, joiden edustajia oli myös saapunut paikalle.
Muutaman sadan ihmisen mielenosoitus keskusteli leikkauspolitiikan järjettömyydestä ja julmuudesta samaan aikaan kun Eduskuntatalossa käsiteltiin hallituksen esitystä ensivuoden budjetiksi. Mikäli hallituksen leikkaukset hyväksytään, mikä näyttää todennäköiseltä, kohdistuvat säästötoimet erityisesti pienituloisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin, joiden edustajilta kuultiin mielenosoituksessa kriittisiä puheenvuoroja.
Orpon ja Purran hallitus suunnittelee merkittäviä heikennyksiä epävarmoissa työsuhteissa, työelämän ulkopuolella olevien sekä työttömien toimeentulon ja pärjäämisen heikentämiseksi. Erityisen julmaksi nämä leikkaukset tekee se, että toteutuessaan ne kohdistuvat osin samoihin henkilöihin ja näin kurjistavat näiden henkilöiden elämää.
Mielenosoituksen järjestäjänä toimineen Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi totesi, että työn vastaanottaminen ei näillä toimilla parane, vaan työsuhteen epävarmuus lisääntyy.
Juuri työttömiin osuu nyt monta heikennystä. Työsuhteen päättyessä omavastuupäivät eli ne päivät, jolloin työttömyyspäivärahaa ei makseta, lisääntyvät viidestä arkipäivästä seitsemään (eli lähes 1,5 viikkoon). Osatyökykyisten mahdollisuus työskentelyyn heikkenee. Uudelle alalle kouluttautuminen vaikeutuu. Työssäoloehdon täysimääräinen saavuttaminen vaikeutuu.
Mielenosoitukseen osallistuneet eivät usko hallituksen puheisiin työllisyysvaikutuksista, vaan pelkäävät toimeentulonsa puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?