Keywords:
Ei ole aikaa hukattavaksi!
Poliittinen tilanne Suomessa ja laajemminkin maailmalla on mielenkiintoinen, huomauttaa tuore Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja Minna Mentula.
– Toisaalta omistava luokka tuntuu olevan pahemmin niskan päällä kuin vuosikymmeniin. Valtamedia toistaa oikeistoideologiaa kun yhdestä suusta, vallassa on porvareiden etua röyhkeän suorasti ajava hallitus ja moni työväenluokkainenkin tuntuu olevan sitä mieltä, että heidän, ja varsinkin heitä köyhempien etuja on karsittava jonkin niin sanotun yhteisen hyvän vuoksi. Toisaalta myös Suomessa, puhumattakaan muusta Euroopasta, on ollut poikkeuksellisen laajaa protestointia hallituspolitiikkaa vastaan, ja ammattiliitotkin ovat aktivoituneet.
"Ei ole löydettävissä yhteistä hyvää, ennen kun luokkarakenne on sosialismin kautta tuhottu."
Siinä missä on tärkeää olla mukana protesteissa niiden omilla ehdoilla, on myös näytettävä tietä eteenpäin.
– On puolustettava sitä, mikä hyvinvointivaltiossa on ollut hyvää. Mutta samalla on tehtävä selväksi, että hyvinvointivaltio ei voi edes kovin lyhyellä tähtäimellä olla tavoiteltava ja kestävä ratkaisu. Se ei ole päämäärämme. Ei ole löydettävissä yhteistä hyvää, ennen kun luokkarakenne on sosialismin kautta tuhottu.
– Vaikka kommunismilla on yhä vahva leima suomalaisten enemmistön mielissä, meidän ei pidä hävetä, että olemme tämän tien valinneet. Päinvastoin on näytettävä, että olemme valmiit radikaaleihinkin tekoihin päämäärämme puolesta. Näytettävä, että pidämme omia tavoitteitamme suuremmassa arvossa kuin porvarillisen yhteiskunnan arvoja ja lakeja.
Valtavirran apatia haastettava
Mentulan mielestä nyt on kysyntää toisenlaiselle näkökannalle ja uhkarohkeillekin teoille, jotka haastavat valtavirran toivottoman apatian.
"Olemme osa työväenluokkaa, ja meidän on puhuttava työväenluokan kieltä ja kuunneltava sen tarpeita tässä hetkessä."
– Meillä on oltava näkemyksiä siitä, mitä juuri nyt pitäisi tehdä vallankumouksen hyväksi ja mihin olemme matkalla. On tiedettävä määränpää ja välitavoitteet ja tiedettävä, mitä tekisimme, jos meillä olisi valta päättää.
Käytännössä tämä tarkoittaa kommunistisen linjan tavoitteiden selkeyttämistä ja niiden esiintuomista kaikilla areenoilla.
Mentulan mukaan ei saa eristäytyä omaan kuplaan.
– Olemme osa työväenluokkaa, ja meidän on puhuttava työväenluokan kieltä ja kuunneltava sen tarpeita tässä hetkessä. Vaikka meillä on paljon opittavaa tovereilta kautta historian, emme saa upota menneiden vuosisatojen jargoniin, tapoihin ja tavoitteisiin. Katse on pidettävä nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Puheiden lisäksi on toimittava, alettava rakentaa sellaista maailmaa, jossa haluaisimme elää ja jota olemme valmiit puolustamaan.
– Fasismin nostaessa rumaa päätään ja ympäristötuhon käydessä yhä totaalisemmaksi, meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Jopa lyhyen tähtäimen tavoitteidemme, vaikka niiden täytyy olla realistisia, on niiden oltava kunnianhimoisia ja aina kohti vallankumousta suuntaavia.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.