Ei Turkin terrorismille!

Turkin ja kurdien PKK:n rauhanprosessi kariutui heinäkuussa Turkin tuettua Daeshia (ISIS) sen hyökkäyksessä Syyrian kurdeja vastaan.

Eri puolilla maata osoitettiin sunnuntaina 27. joulukuuta mieltä Turkin terrorismia vastaan ja kurdien itsehallinnon puolesta.

Turussa puhunut Sinur Hosseini totesi, miten jopa 200 000 kurdia on joutunut pakenemaan kodeistaan Turkin hallituksen hyökkäysten seurauksena.

Huhtikuussa Turkki käytännössä lopetti vuosia kestäneen rauhanprosessin PKK:n välillä eristämällä Imralin vankilasta käsin rauhanprosessin käynnistäneen Abdullah Özalanin, kurdien johtajan. Eristäminen sekä kurdisiviiliväestöön ja rauhanaktivisteihin kohdistettu pidätyskampanja kertoi Hosseinin mielestä Turkin presidentin Erdoganin tavoitteista lopettaa rauhanprosessi ja saada itselleen täydellinen itsevaltius Turkissa.

Elokuun 10. Ankaran keskustassa tapahtui terroristien itsemurhaisku keskellä rauhanmielenosoitusta. 128 ihmistä menetti henkensä ja satoja loukkaantui.

– Vaikka virallisesti Turkki tuomitsi ISISin organisoiman iskun, monet tekijät itse iskussa että sen selvittämisprosessissa vahvistavat suoria väitteitä Turkin hallituksen tosiasialllisesta tuesta ja vuorovaikutuksesta terroristien kanssa, huomautti Hosseini.

Loppuvuodesta Turkissa käynnistyivät systemaattiset armeijan kurdikaupunkien miehitykset, joiden aikana asetettiin ulkonaliikkumiskieltoja. Armeija on käyttänyt myös raskaita aseita keskeisten kurdikaupunkien keskustoissa. Valtio on tuhonnut ihmisten koteja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Operaatioissa kymmenet rauhanomaisesti toimineet siviilit, lapset ja nuoret ovat menettäneet henkensä tai haavoittuneet poliisin sekä armeijan tulituksessa. Hosseinin mukaan useat myös kuolivat, koska sotilaat ovat systemaattisesti estäneet haavoittuneiden hoidon ja kuljettamisen paikallisiin sairaaloihin.

Turkki sanelee ehtoja EU:lle

Sinur Hosseini muistutti, että kurdit ovat jo vuosia varoittaneet Turkin hallituksen rauhalle ja demokraattiselle kehitykselle vaarallisesta politiikasta. Vasta viime aikojen kehitys sekä Turkissa että Syyriassa on pakottanut myös Euroopassa lisäämään tietoisuutta Turkin valtion ja hallituksen todellisesta luonteesta ja vaarallisuudesta demokraattiselle kehitykselle

Koska tilanne sekä Lähi-idässä että EU:n sisällä on käymässä entistä vaarallisemmaksi, on kansalaisten ja demokraattisten liikkeiden vahvempi organisoituminen tärkeää.

– Niin sanotun pakolaiskriisin johdosta olemme myös Suomessa todistamassa uutta kumppanuutta EU:n ja Turkin välillä. EU on muun muassa lupautunut maksamaan Turkille miljardeja euroja, jotta se ei päästäisi pakolaisia Eurooppaan, ja olisi myös valmis vastaanottamaan EU-maista Turkkiin palautettavia pakolaisia alueiltaan. Näyttää siltä, että Turkki saa sanella ehtonsa EU:lle. Samalla tähän kumppanuuteen liittyy vaikeneminen ja puuttumattomuus nyt käynnissä olevaan systemaattiseen suoraan hyökkäykseen myös Turkissa asuvia kurdeja ja demokraattisia voimia vastaan. Nämä kaksi asiaa ovat sidoksissa toisiinsa ja nähtävä myös osana Turkin hallinnon suunnitelmaa, sanoi Hosseini.

Koska tilanne sekä Lähi-idässä että EU:n sisällä on käymässä entistä vaarallisemmaksi, on kansalaisten ja demokraattisten liikkeiden vahvempi organisoituminen tärkeää. Liikkeiden on pystyttävä vaikuttamaan hallitusten toimiin ja politiikkaan.

– Turkin nykyhallinnon rooli terrorismin nousulle ja laajenemiselle myös Eurooppaan on selvitettävä ja otettava vihdoin vakavasti. Meidän on yhdessä yksilöinä, ryhmien ja järjestöjen vastuulla syytä painostaa ja vaatia sekä Suomea, että laajemmin EU:ta ottamaan suoraan kantaa nyt käynnissä olevaan kurdeihin kohdistuvaan hyökkäykseen ja valtioterroriin, totesi Hosseini.

Kurdikansan kärsimykset jatkuneet vuosikymmeniä

SKP:n Kaija Kiessling korosti omassa puheenvuorossaan fasismin paljastamista ja sen vastaisen taistelun tärkeyttä ja voimien kokoamista sen rakentamiseksi laajapohjaisesti. Kiessling myös muistutti, miten aikanaan Saksassa kävi, kun ympäristö sulki silmänsä ghettojen perustamiselta. Fasismi vaikutti 1930-luvulla vahvasti myös Suomessa.

Kommunistinuorten Miska Keskinen keskittyi pohtimaan, miten paljon kurdikansa on vuosikymmenten aikana joutunut kärsimään ja miten se jatkaa tänään yhä pahempana. Keskinen totesi kokevansa suurta surua ja häpeää suomalaisena sen johdosta, että maamme hallitus sallii nytkin Turkin toimet.