Elitisti luovii valtavirtaelokuvan ulkopuolella
Valtavirran ulkopuolelle jää suuri määrä elokuvia, joista peruskuluttajan on vaikea saada minkäänlaista käsitystä. Tietoaukkoa paikkaa Elitisti-verkkolehti, joka ilmestyi internetiin elokuussa 2003.
Elitistin päätoimittaja Jetro Suni kertoo, miten vuosina 1990-2000 ilmestynyt suomalainen kauhu- ja kulttielokuvalehti Gorehound vaihtoi nimensä Hohto-lehdeksi. Samalla sen sisältö alkoi keskittyä enemmän valtavirtaelokuviin.
– Syntyi tarve yhteisölle, joka kertoisi edelleen myös suomen kielellä mielenkiintoisista ja merkittävistä elokuvista, joihin ei videovuokraamojen ja kauppojen elokuvamyyntihyllyjä selatessaan välttämättä ikinä tulisi törmättyä. Elitistin alkuperäinen toimitus muodostui tuolloin Hohto-lehden keskustelufoorumin aktiivikäyttäjistä. Vapaaehtoiseksi projektivetäjäksi ilmoittauduin minä, joukko muita aktiiveja vastasi osaltaan sisällöntuotannosta.
Sunin mukaan itseironinen nimi Elitisti oli helppo valinta, koska se kuvasti hyvin sitä vakavuutta ja asennetta, jolla toimitus itse suhtautuu elokuvaharrastukseen.
Hollywoodia ei boikotoida
Jetro Suni kertoo katsovansa paljon myös Hollywoodissa tuotettua valtavirtaelokuvaa.
– Jotta elokuvista voisi puhua muille järkevästi, on ehdottoman tärkeä tuntea ja tiedostaa elokuvahistorian ja -kulttuurin kaikki osa-alueet – myös Hollywood-rintama. Jos Hollywood-elokuvissa omasta mielestäni jokin mättää, niin useimmiten niiden merkityksettömyys. Huono Hollywood-elokuva ei viihdytä, eikä se loppupeleissä jätä käteen mitään muutakaan. Juonikuviot ovat järjestään hyvin kuluneita, ennalta nähtyjä ja useimmiten jo aiemmin toisaalla paremmin toteutettuja.
Suni toteaa, että poikkeuksiakin toki löytyy, joten ei Hollywoodissa tehtyä elokuvaa kannata kenenkään suorilta käsin boikotoida.
Kauhuelokuvia pidetään usein pinnallisena viihdehöttönä. Sunin mukaan on kuitenkin typerää yleistää, että elokuvat olisivat edustamansa genren perusteella automaattisesti viihdettä tai mitä tahansa.
– Myös romanttinen komedia voi tapauskohtaisesti olla ajatuksia herättävä tai muulla tavoin merkityksellinen ja katsomisen arvoinen. Elokuvia on tarkasteltava aina per elokuva. Sama sääntö pätee myös kauhuelokuviin.
Suni kertoo, että Elitisti itsessään ei ole enää pitkiin aikoihin ollut millään tavoin kauhuorientoitunut julkaisu. Nykyisin lehdessä käsitellään kattavasti kaikkea elokuvaa – niin marginaalia kuin valtavirtaa.
Tekniikka kehittyy
Elokuvatuotanto ja -levitys on murroksessa digitalisoitumisen ja tietoverkkojen vuoksi. Jetro Sunin mukaan uusi tekniikka mahdollistaa sen, että myös vähemmillä varoilla elokuvia tuottavat tahot voivat viimein tehdä ja levittää suhteellisen halvalla oikeasti elokuvan näköistä elokuvaa. Rahan sijaan on koko ajan enemmän ja enemmän tekijöiden omista kyvyistä kiinni minkälaista jälkeä kukakin saa tuotettua.
Internetin yleistyminen olohuoneissa ja nopeat tietoliikenneyhteydet tarjoavat hyvät mahdollisuudet elokuvien levitykseen. Paljon jää kuitenkin tekijöiden itsensä harteille vastata siitä, että oma elokuva saa ansaitsemansa huomion.
– Huomiosta kilpaileminen taas hankaloituu vuosi vuodelta sisältötarjonnan jatkuvasti laajentuessa. Kehitys tällä rintamalla on niin nopeaa, että kymmenen vuoden päähän asioita on hyvin vaikea ennustaa. Esimerkiksi nykyinen 3D-tekniikka voi joko lyödä itsensä läpi kotikatsomoissa, tai yhtä hyvin jäädä nopeasti unholaan nykymuodossaan. Jos järkevää sisältöä ei saada ajoissa mittavissa määrin markkinoille ja kolmiulotteinen katselu vaatii katsojalta ainaista 3D-lasien nenän päälle asettelua ja useiden lasien hankintaa per perhe voi homma jäädä hyvinkin hetken huumaksi, pohtii Suni. (MK)
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.