ELOKUVA-ARVIO: Hulluuden todistajat
Neljä kaveria lähti Englannista Pakistaniin alkusyksystä vuonna 2001. Alle puoli vuotta lähdöstä kolme heistä on Kuuban saarella sotilasvankilassa. Heitä kidutetaan toistuvasti sekä yritetään saada tunnustamaan syyllisyytensä asioihin, joita he eivät ole tehneet. Huonon TV-jännärin käsikirjoitus? Ei, vaan julma tositarina nykypäivän maailmasta.
Michael Winterbottominelokuva Tie Guantanamoon kertoo ns. Tiptonin kolmikosta (Tipton Three). Valitettavasti se voisi kertoa sadoista tai tuhansista muista vangeista, joita Yhdysvallat pitää vangittuina epäiltynä terrorismista. Tiptonin kolmikko on kuitenkin kuuluisin jenkkien oikeusmurhan uhreista.
Lyhyesti kerrottuna heidän tarinansa alkaa siitä, kun yksi heistä päättää mennä naimisiin Pakistanissa. Kolme muuta lähtee mukaan häihin vieraaksi. Yhdysvallat aloittaa sodan Afganistanissa, ja pojat päättävät lähteä rajan ylitse auttamaan afganistanilaisia pakolaisia. He joutuvat sodan laajentuessa vahingossa sen keskelle. Yhdysvaltojen tukema Pohjoinen liittouma ottaa pojat vangiksi ja samassa yhteydessä yksi heistä katoaa. Hän on todennäköisesti kuollut, koska mitään tietoja hänestä ei ole kuultu sen jälkeen. Kolmikko joutuu jenkkien käsiin ja he päätyvät Guantanamoon sotilasvankilaan. Alkaa loputon kidutus…
Winterbottom yhdistää taitavasti fiktiota ja faktaa. Elokuva on myös ulkoisesti yllättävän huolellisesti tehty, vaikka pääpaino on tietysti poliittisella sanomalla.
Poliittinen sanoma on tässä tapauksessa hyvin yksinkertainen: Älä vangitse ja kiduta viattomia ihmisiä. Elokuvan edetessä näytetään uutispätkiä, missä Britannian ja Yhdysvaltojen johto puolustaa Guantanamo Bayn vankiloita ja siellä olevien vankien kohtelua. Ja on päivän selvää että Tony Blair ja George W. Bush tiesivät ennen tätä Winterbottomin elokuvaa, mitä Guantamossa tapahtuu.
Kysymys kuuluukin, miten on mahdollista, että tälläkin hetkellä satoja vankeja on edelleen Guantanamossa ja todennäköisesti tuhansia vankeja salaisissa vankiloissa ympäri maailmaa ilman syytettä? Uskaltaako Suomen ulkopoliittinen johto katsoa Tie Guantanamoon -elokuvan puhtain sydämmin vai tuntevatko he pistoksen sydämmessään välinpitämättömyydestään?
ARI SARDAR
TA * * * * * (viisi tähteä)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
