Kenen joukoissa seisoin on kustantajan mukaan ”perusteellinen ja monipuolinen analyysi” taistolaisuudeksi kutsutusta liikkeestä. Lauri Hokkanen kutsuu kirjaansa arvioksi ”taistolaisuuden ytimestä” ja henkilökohtaiseksi ”tilinteoksi harharetkestä”. Kirja ei ole kumpaakaan. Se ei ole analyysi olosuhteista, tekijöistä ja kamppailuista, joissa vasemmistolainen liike radikalisoitui 60-luvun lopulla ja 70-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eikä ”Lare” Hokkanen kerro juurikaan siitä, mitä hän itse teki.
Elvi Sinervon muistolaatta Helsinkiin
Maanantaina paljastettiin kirjailija Elvi Sinervon (1912–1986) muistolaatta Helsingissä osoitteessa Kalevankatu 16. Palkittu runoilija, kirjailija ja suomentaja asui perheineen talossa vuosina 1945–1959.
Kalevankadun vuodet olivat Sinervon tuotteliainta aikaa. Hän julkaisi silloin muun muassa runokokoelmat Oi lintu mustasiipi ja Neidonkaivo, romaanit Viljami Vaihdokas ja Toveri, älä petä, novellikokoelman Vuorelle nousu sekä näytelmät Desantti ja Maailma on vasta nuori.
Elvi Sinervo palkittiin kirjailijantyöstään Kirjallisuuden valtionpalkinnolla (vuosina 1947, 1949, 1951), kääntäjien valtionpalkinnolla, Eino Leinon palkinnolla, Mikael Agricola -palkinnolla ja Pro Finlandia -palkinnolla. Hänen teoksiaan on julkaistu monilla kielillä kymmenissä maissa.
Vasemmistolaisena sodanvastustajana tunnettu Sinervo joutui sodan aikana kolmeksi vuodeksi vankilaan poliittisten mielipiteidensä takia.
Muistolaatta kiinnitettiin Kalevankatu 16 seinään Elvi Sinervo -seuran aloitteesta. Idea muistolaatasta syntyi muutama vuosi sitten Maanantaiklubin Elvi Sinervo -illan keskustelussa. Laatan paljastustilaisuudessa oli mukana Sinervon suvun edustajia ja kuultiin Elvi Sinervon runoja ja lauluja.
Kirjoittajan artikkelit
”Kenen joukoissa seisoin” on politiikassa epäonnistuneen Lauri Hokkasen katkera tilitys ”taistolaisesta harharetkestään”. Samalla se on hämmentävän yksinuottista jatkoa ikivanhoille oikeistolaisille väitteille, joissa Suomen kommunistinen puolue oli Neuvostoliiton ”viides kolonna” ja Suomea uhkasi ”sovjetisoiminen”.
Yhdysvaltojen puolustusministeriön hyväksymä lupa myydä F-35 ja F/A-18-hävittäjiä Suomeen vahvistaa sen, että HX-hankkeessa ei ole kyse vain hallitusohjelmaan kirjatusta nykyisen Hornet-kaluston ”suorituskyvyn korvaamisesta”.
- ‹ edellinen
- 4 / 13
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.
Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.
Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
Tiistaina 26.9. julkistettiin Rosebud Sivullisen lavalla toimittaja Tero Heinäsen kirja ”Oi niitä aikoja! Unohtumattomien venäläis- ja neuvostolaulujen tarina”. Se on ensimmäinen laaja suomenkielinen esittely Venäjän ja Neuvostoliiton populaarista musiikista.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.