”Emme ole jäniksiä”
Pelastakaa Lapset ry. on kartoittanut yksin, ilman huoltajaa maahamme saapuneiden turvapaikanhakijanuorten kokemuksia. Hankkeen tavoitteena on tuoda esiin ilman huoltajaa saapuneiden lasten ja nuorten ajatuksia vastaanottovaiheesta ja esittää tämän tiedon pohjalta ideoita vastaanottovaiheen kehittämiseksi.
Lastensuojelupalveluiden johtaja Riitta Hyytinen toteaa, ettei hankehakemusta tehtäessä tiedetty, että syksyllä 2015 Suomessa elettäisiin keskellä eurooppalaista pakolaiskriisiä ja myös meille tulisi paljon alaikäisiä, yksin liikkeellä olevia turvapaikanhakijoita.
– Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista yli 3 000 oli yksin tulleita alaikäisiä. Järjestelmä ei ollut varautunut lasten vastaanottoon eikä riittävää määrää erilaisia palveluita ja toimintamuotoja ollut olemassa.
Pelastakaa Lapset ryhtyi nopeasti auttamaan.
– Toteutimme kriisityötä ja perustimme alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä. Lisäksi käynnistimme lapsiystävällisiä tiloja vastaanottokeskuksiin vanhempiensa kanssa tulleita lapsia varten.
Osallisuus toimintatapana
Hyytisen mukaan hankkeen ydin ja lähtökohta on lapsen osallisuus, joka taataan lapselle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella.
Nuorilla on vastaanottovaiheesta sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia.
Osallisuus on tässä hankkeessa ollut toimintatapa, jolla on pyritty vahvistamaan lapsen toimijuutta. Lapset ja nuoret ovat tasaveroisina kumppaneina omaa elämäänsä koskevissa asioissa.
Nuorilla on vastaanottovaiheesta sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Eräs nuori kiteyttää:
– Emme ole jäniksiä, joita voidaan pompottaa paikasta toiseen.
– Tutustuimme jalkapallossa suomalaisiin, mutta kun he saivat tietää, että olemme pakolaisia, he kaikkosivat pois, kertoo toinen nuori.
Eräs vastanneista meni poliisilaitokselle ja järkyttyi saatuaan kielteisen päätöksen.
– Olin todella maassa ja masentunut. Lähdettyäni poliisista ajattelin tapoja, joilla kuolisin siellä, mutta sen jälkeen olen yrittänyt selviytyä. En halua kuolla vielä tässä iässä.
Muutosehdotuksia
Hankkeessa tehdyssä työssä havaittiin, miten heikosti lapsia ja nuoria on kuultu ja miten vähän vaikutusmahdollisuuksia heillä on ollut itseään koskeviin asioihin. Lapset ja nuoret tulevat erilaisista taustoista ja kieli- ja kulttuuriympäristöistä, näistä huolimatta he ovat kykeneviä, valmiita ja motivoituneita osallistumaan ja ilmaisemaan itseään.
Loppuraportissa tehdään lasten ja nuorten kokemusten pohjalta useita muutosehdotuksia siihen, miten vastaanottovaihetta voidaan kehittää. Tärkeää on esimerkiksi se, että ilman huoltajaa saapuneiden lasten turvapaikkahakemukset käsitellään kiireellisinä. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että lapsilla on mielenterveystukea, mahdollisuus sekä lepoon että vapaa-ajan aktiviteetteihin, koulunkäyntiin ja suomalaisiin ikätovereihin tutustumiseen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.