EU ajaa suuryritysten ja pankkien etuja
Iisalmelainen Susanna Rissanen vertaa Euroopan unionia pakkoliitettyihin kuntiin. Pienten kuntien veronmaksajien rahoilla palvelut järjestetään kasvukeskukseen ja samalla pienten kuntien asukkaille kerrotaan, että he saavat kyllä käyttää näitä palveluita. Paljon puhuttu tehokkuus haetaan harventamalla lähipalveluja.
– Suomen veronmaksajien rahat kelpaavat ja niillä kehitetään Euroopan kasvukeskittymiä. Suomelle on varattu EU:ssa kaivostoiminnan ja energian tuottajan rooli. Meillä tehdään tietoisesti työttömiä, ja ihmiset ajetaan syrjäkyliltä palvelujen perässä kasvukeskuksiin. Aivan samoin EU-tasolla Suomi-nimistä syrjäkylää tyhjennetään asukkaista.
Rissasen mielestä yhteistyötä täytyy Euroopassa tehdä, mutta sitä on tehtävä ilman EU:n sanelemaa pakkoa, valtioiden omilla ehdoilla.
– EU on ajanut ainoastaan suuryritysten ja pankkien etuja. Unionin jäsenvaltioissa on nähtävissä kansojen kurjistuminen, tuloerojen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen. EU:n linjaa ja roolia on muutettava radikaalisti. Jäsenvaltioille on palautettava päätäntävalta, pankit on kansallistettava. Yksityisten pankkien on annettava romahtaa, vaatii Rissanen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.